Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää evästeistä.

x
24.11.2015

Kotitalouksien pakkausjäte Rinki-ekopisteverkostoon tammikuussa 2016

Picture before content

Tammikuun alussa aloittaa toimintansa uusi kaupan ja teollisuuden kustantama Rinki-ekopisteverkosto kotitalouksien pakkausjätteiden keräykseen. Keräysvastuu on tähän saakka ollut kunnilla, ja nyt se siirtyy pakattuja tuotteita markkinoille tuoville yrityksille, eli kaupalle ja teollisuudelle. Pakkaus on tarpeellinen, se suojaa tuotetta valmistuksesta käyttöön asti. Pakkauksen osuus tuotteen ympäristövaikutuksesta on pieni, mutta käytöstä poistetun pakkauksen huolellinen lajittelu kierrätykseen pienentää sitä edelleen. Pakkausalan ympäristöasioita, täyden tuottajavastuun toteutusta ja kiertotaloutta käsiteltiin tiistaina 24.11. Helsingin messukeskuksessa järjestetyssä Pakkausalan Ympäristökonferenssissa.

– Tammikuun alussa aloittavaan kotitalouksien pakkausjätteiden keräyspisteverkostoon on tulossa vuoden 2016 aikana vähintään 1 850 keräyspistettä, joissa kerätään kartonki-, lasi- ja metallipakkauksia. Lisäksi muovipakkauksia vastaanotetaan noin 500 keräyspisteessä, kertoi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Keräyspisteverkostoa rakennetaan parhaillaan, ja valtaosa Rinki-ekopisteistä avautuu tammikuun alussa. Lisää pisteitä avataan sitä mukaa kun ne valmistuvat.

Eri pakkausmateriaalien tuottajayhteisöt ovat vastuussa kuitu-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä. Ne rahoittavat pakkauksia käyttäviltä ja pakattuja tuotteita maahantuovilta yrityksiltä kerätyillä kierrätysmaksuilla keräysastioiden ja kuljetuspalvelujen hankinnan sekä pakkausten kierrätyksen järjestämisen. Järjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy tuottajayhteisöjen valtuuttamana.

Pisteille helppo sijainti, lajittelu yhtenäiseksi

Keräyspisteet sijoitetaan sinne, missä liikkuu mahdollisimman paljon ihmisiä. Keräyspisteitä on jo nyt hyvillä paikoilla, ja useimmissa niissä pakkauskeräys jatkuu. Suurin osa Rinki-ekopisteistä tulee sijaitsemaan kauppojen yhteydessä. Uudistuksen tavoitteena on luoda verkosto, jonka kaikissa pisteissä kerätään kolmea tai neljää pakkausmateriaalia. Lähimmän pakkausjätteen keräyspisteen voi etsiä ensi vuoden alusta lähtien Kierrätys.info -verkkopalvelusta.

Pakkausjätteiden valtakunnalliset lajitteluohjeet on julkaistu osoitteessa Rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Yhtenäisillä lajitteluohjeilla tähdätään siihen, että kuluttajat lajittelevat oikein, jotta kerätty materiaali kelpaisi kierrätykseen. Lajitteluohjeet ovat aiemmin vaihdelleet paikkakuntakohtaisesti, joten muutokset voivat olla eri paikkakunnilla erilaisia.

– Kuluttajien lajittelurutiineissa suurin muutos tulee lasi- ja muovipakkausten lajitteluun, kertoo Tanskanen. Lasipakkausten lajittelu on nyt tarkempaa, keräyspisteisiin saa tuoda ainoastaan kotitalouksien lasipulloja ja -purkkeja, jotta materiaali kelpaa kierrätykseen. Kerätty materiaali käytetään uusien lasipakkausten valmistukseen. Muovipakkausten keräys on puolestaan uusi asia Suomessa. Keräyspisteisiin saa tuoda ainoastaan muovipakkauksia, esimerkiksi jogurtti- ja ketsuppipurkkeja puhtaina ja kuivina, muoviset esineet taas kuuluvat sekajätteisiin. Nekään eivät enää vuoden vaihteen jälkeen päädy kaatopaikoille, vaan hyödynnetään energiana.

Tiukka aikataulu                                                                                                           

Kesällä 2014 voimaan tullut pakkausjäteasetus jätti koko Suomen kattavan keräysverkoston rakentamiselle aikaa alle puolitoista vuotta. Suunnittelu alkoi ennen asetusta, ja keräysverkostoa on rakennettu kiivaasti asetuksen valmistumisesta lähtien. Keräysvälinehankinnat, kuljetusten suunnittelu ja kilpailutus sekä lupamenettelyt ja sopimusneuvottelut yli 500 kaupan sekä 35 jätelaitoksen kanssa vaativat aikaa. Noin 80 prosenttia Rinki-ekopisteistä tulee sijaitsemaan kauppojen tai kauppakeskusten yhteydessä.

Kerätyt pakkaukset toimitetaan takaisin raaka-aineeksi teollisuuden käyttöön. Aikaisempaa suuremmat keräyspisteet ja tehokkaiksi suunnitellut kuljetukset aiheuttavat vähemmän ympäristökuormitusta. Koska kuluttajat maksavat kierrätyksen viime kädessä tuotteiden hinnoissa, on myös kuluttajan etu, että pakkauskeräysjärjestelmä suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

Pakkaukset torjuvat hävikkiä

Ruokahävikki aiheuttaa kustannuksia ja ympäristökuormitusta, mutta hävikkiä voidaan torjua pakkausten avulla. Useimmilla elintarvikkeilla pakkauksen valmistuksen osuus tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista on pieni, 0,5–2 prosentin luokkaa. Jos ruokaa joudutaan heittämään roskiin, koko ketjun ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. 

– FAO:n arvioiden mukaan 30–50 prosenttia maailman ruoantuotannosta menee hukkaan. Kehittyvissä maissa hävikki johtuu puutteellisesta infrastruktuurista, kehittyneissä maissa haasteena on ruoan haaskaaminen. Suomalaisen ruokaketjun arvioidaan heittävän ruokaa pois vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa eli 10–15 prosenttia syömäkelpoisesta ruoasta. Pakkaukset ovat olennainen osa sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden ruokahävikkihaasteen ratkaisua, kertoi Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä. 

Sama pätee myös muiden tuoteryhmien pakkaamiseen. Pakkaus suojaa tuotetta valmistuksesta käyttöön asti estäen tuotteen rikkoutumisen ja säilyttää sen laadun esimerkiksi kuljetuksen aikana vähentäen hävikkiä. Pakkaus voidaan suunnitella myös estämään tuoteväärennöksiä ja lisäämään tuotteen käyttömukavuutta erilaisten ominaisuuksien ja älyn, esimerkiksi QR-koodien avulla. Lisäksi pakkaus mahdollistaa tehokkaan jakelun, varastoinnin sekä markkinoi tuotetta ja kertoo tuotteesta, sen säilytyksestä ja käytöstä. Kun muovipakkausten keräys alkaa ensi vuonna, pakkausten osuus tuotteen muodostamasta ympäristövaikutuksesta pienenee edelleen.

Pakkausalan Ympäristökonferenssi järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa tiistaina 24.11.2015.

Materiaalit:

Lisätietoja:

 Juha-Heikki Tanskanen, toimitusjohtaja
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
GSM 0400 814 243
juha-heikki.tanskanen@rinkiin.fi

Antro Säilä, toimitusjohtaja
Suomen Pakkausyhdistys
GSM 040 589 1891
antro.saila@pakkaus.com

 

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (aiemmin: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy) on voittoa tavoittelematon, Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama palveluyhtiö. Yrityksille tuotamme tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja pakkausten tuottajavastuun toteutukseen. Kuluttajille tarjoamme 1.1.2016 alkaen Rinki-ekopisteverkoston pakkausten keräykseen ja lasipakkausjätteen kierrätykseen. Rinkiin on liittynyt noin 5 000 yritystä, jotka kantavat lakisääteisen tuottajavastuunsa myös Suomen markkinoille päätyvien pakkaustensa osalta. Yritysten rahoittaman kustannustehokkaan tuottajavastuujärjestelmän ansiosta vain pieni osa pakkausten kokonaiskäytöstä jää hyödyntämättä. www.rinkiin.fi

--

Suomen Pakkausyhdistys ry (SPY) on järjestö, jonka tehtävänä on edistää pakkausalan yleisiä toimintaedellytyksiä. Yhdistys toimii linkkinä jäsentensä, alan yritysten, yhteisöjen ja muiden alan toimijoiden välillä koko pakkausketjun alueella. SPY toimii pakkausalan edunvalvojana kehitettäessä viranomaisten kanssa lainsäädäntöä, seuraa teknistä ja taloudellista kehitystä, alaa koskettavia ohjeita, standardeja ja lainsäädäntöä, yleistä suhtautumista pakkaamiseen, järjestää koulutusta, välittää tietoa jäsenilleen sekä julkaisee Pakkaus-nimistä alan ammattilehteä. www.pakkaus.com