Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää evästeistä.

x

Pakkausten kierrätys- ja uudelleenkäyttöasteet yli 60 prosentissa

Tuoreimmat pakkaustilastot kertovat, että kierrätys- ja uudelleenkäyttöasteet ovat pysyneet Suomessa edellisvuoden tasolla. EU:n tiukentuviin vaatimuksiin on kuitenkin entistä haastavampaa vastata tulevaisuudessa.

Vuonna 2017 pakkausjätteen kokonaiskierrätysaste Suomessa oli edellisvuoden tapaan 65 prosenttia. Myös uudelleenkäyttöaste pysyi vuoden 2016 tasolla, 61 prosentissa.

Suomi saavutti vuonna 2017 kaikki voimassa olevat EU:n materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Myös kansalliset tavoitteet saavutettiin puupakkauksia lukuun ottamatta. Puupakkauksille on Suomessa niukasti kierrätysvaihtoehtoja, koska neitseellistä raaka-ainetta on runsaasti saatavilla.

Kierrätys­asteet ja -tavoitteet­

Kierrätysaste 2017 (%)

Tavoite (%)

Yhteensä

Pantiton

Pantillinen

EU-2008

Kansallinen
2016
pantiton

Kansallinen
2016
pantillinen

Lasipakkaukset

92

96

90

60

27

90

Muovipakkaukset

27

18

91

22,5

16

90

Kuitupakkaukset

116

116

-

60

80

-

Metallipakkaukset

88

78

105

50

75

90

Puupakkaukset

15

15

-

15

17

-

 

Suomi saavutti vuonna 2017 voimassa olevat EU:n materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Kansalliset tavoitteet saavutettiin puupakkausten tavoitetta lukuun ottamatta.​ 

Pakkausten kokonaiskäyttö lisääntyi hieman

Pakkausten kokonaiskäyttö oli 1,90 miljoonaa tonnia, josta uudelleenkäyttöä oli 1,15 Mt ja markkinoille saatettuja uusia pakkauksia 0,74 Mt. Kaikkien materiaalien kierrätetyt määrät kasvoivat, eniten kuitupakkausten. Myös uudelleenkäyttömäärä kasvoi. 

Graafi Pakkausten kierratysprosentit 

Jokaista suomalaista kohden pakkausjätettä syntyi noin 135 kilogrammaa – kuusi kiloa enemmän kuin edellisvuonna. EU-alueella määrä oli vuonna 2016 keskimäärin 170 kilogrammaa asukasta kohden. Pakkausjätteisiin tilastoidaan kaikki pantilliset ja pantittomat lasi-, muovi-, metalli-, kuitu- ja puupakkaukset.

Suomessa syntyvän pakkausjätteen määrää vähentää pakkausten uudelleenkäyttö, joka tarkoittaa pakkauksen käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen. Metallisia, puisia ja muovisia kuljetuspakkauksia käytetään erityisen paljon uudelleen. Tilastossa ovat mukana sekä yritys- että kuluttajapakkaukset.

Kierrätystavoitteet muuttuvat haastavammiksi

Pakkausjätteen kokonaiskierrätysaste on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta yksittäisille materiaaleille pakkausjäteasetuksessa vuodelle 2020 asetetut kansalliset kierrätysvaatimukset ovat haasteellisia tavoittaa. Metalli-, puu- ja muovipakkausten kierrätysasteita on edelleen nostettava vuoden 2017 tasosta.

 

EU:n pakkausjätteen kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030 puolestaan ovat erityisen kovat muovi- ja puupakkauksille. EU myös uudistaa kierrätysasteen laskentasääntöjä, mikä alentaa kierrätysasteita ja vaikeuttaa asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä.

Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet (%) 

Pakkaukset
yhteensä

Kuitu

Lasi

Metalli

Muovi

Puu

2017 TOTEUMA
- pantiton
- pantillinen
- kaikki
 
61
93
65
116
-
116
96
90
92
78
105
88
18
91
27
15
-
15
Kansalliset tavoitteet
2016 TAVOITE, pantiton
(Vna 518/2014)
​-
80
27
75
16
17
2020 TAVOITE, pantiton 
(Vna 518/2014)
​-
80
40
80
22
17
2020 TAVOITE, pantillinen
(Vna 526/2013)
​-
​-
90
90
90
2020 TAVOITE, kaikki
(Vna 518/2014)
65
5 % > 
kuin 2012
(104 %)​
10 % >
kuin 2012
(86 %)
5 % >
kuin 2012
(89 %)
20 % >
kuin 2012
(30 %)
5 % >
kuin 2012
(18%)
EU-tavoitteet
Pakkaukset
yhteensä
Kuitu
Lasi
Rauta-
metallit
Alumiini
Muovi
Puu
2025: TAVOITE, kaikki
(Direktiivi 2018/852)
65
75
70
70
50
50
25
2030: TAVOITE, kaikki
(Direktiivi 2018/852)
70
85
75
80
60
55
30

 

 

 

 Graafi Pakkausten kokonaiskaytto saatetut pakkaukset