Pakkaustilastot
Lupa- ja valvontavirasto kokoaa EU-komissiolle Suomen virallisen pakkaustilaston. Tilasto perustuu pakkausten tuottajayhteisöjen Suomen Pakkaustuottajat Oy:n ja Sumi Oy:n sekä muiden toimijoiden raportoimiin tietoihin. Rinki julkaisee toteutuneet kierrätys- ja uudelleenkäyttöasteet verkkosivustollaan, kun viralliset tilastot on saatu Lupa- ja valvontavirastosta.
Tältä sivulta löydät sekä pakkausten kierrätystilastot että pakkausten uudelleenkäyttötilastot.
Pakkausten kierrätystilastot
Kierrätys tarkoittaa jätemateriaalien käyttöä raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen. Tätä on esimerkiksi, kun aaltopahvilaatikoista tai kartonkipakkauksista tehdään paperiteollisuuden hylsyjä ja juomatölkeistä uusia juomatölkkejä.
Kierrätysprosentti (tavoite)
*Vuonna 2009 lasia varastoitiin 32 234 tonnia kierrätystä varten.
Huom!
- Kunkin vuoden kohdalla on sulkeissa kyseisenä vuonna kansallisen lainsäädännön mukaan saavutettava kierrätysaste (pantittomat ja pantilliset pakkaukset yhteensä).
- Vuosia 2016-2019 koskevat tavoitteet on asetettu erikseen pantittomille ja pantillisille pakkauksille, ja tämän vuoksi materiaalikohtaista kokonaistavoitetta ei ole.
- Vuodesta 2020 eteenpäin kierrätysasteen laskentatapa muuttui seuraavasti 1) Pakkausjätemäärään, josta kierrätysaste lasketaan, lisätään mukaan arvio myös kaikesta tilaston ulkopuolisesta pakkausjätteestä 2) Lajittelulaitoksissa kierrätykseen kelpaamattomiksi luokiteltuja materiaaleja (rejektejä) ei enää lasketa mukaan kierrätetyn materiaalin määrään.
Pakkausten uudelleenkäyttötilastot
Uudelleenkäyttöä on jo kerran käytetyn pakkauksen, ei jätteen, käyttämistä uudelleen sellaisenaan. Tätä on esimerkiksi juomapullojen, muovi- ja pahvilaatikoiden, rullakoiden, tynnyrien ja puulavojen uudelleenkäyttö pakkaamiseen.
Taulukon luvut ovat uudelleenkäyttöasteita (%).
Uudelleenkäyttöaste = uudelleenkäyttömäärä jaettuna pakkausten kokonaiskäytöllä.
Kokonaiskäyttö = markkinoille saatetut + uudelleenkäytetyt pakkaukset.