Lainsäädäntö velvoittaa tuottajavastuuseen
Tuottajavastuu pakkauksista on Suomen lainsäädännön mukaan yrityksillä, joiden liikevaihto on vähintään 1M€ ja jotka pakkaavat Suomessa tai maahantuovat pakattuja tuotteita Suomeen. Vastuu koskee kaikkia pakkauksia sekä niiden käytöstä syntyvää pakkausjätettä. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä perustuu EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviin sekä Suomen jätelakiin.
Lainsäädännön tarkoituksena on:
- vähentää pakkausjätteen määrää
- lisätä pakkausten käyttöä materiaalina uusiin tuotteisiin
- ehkäistä ympäristöhaittoja ja kaupan esteiden syntymistä
- ehkäistä kilpailun vääristymistä ja rajoittumista pakkausmateriaalien tasapuolisella kohtelulla
Tuottajavastuun säädökset
Tuottajien on toteutettava pakkausten keräys, kierrätys ja muu jätehuolto niiden vaatimusten mukaisesti, jotka on säädetty EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivissä sekä Suomen lainsäädännössä.
- EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön jätelailla 1072/1993, valtioneuvoston päätöksellä pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997 sekä valtioneuvoston asetuksilla 987/2004 ja 817/2005.
- Lailla 452/2004 jätelakiin lisättiin tuottajavastuuta koskeva 3 a -luku, johon myös pakkausten tuottajavastuu on perustunut 1.9.2004 lukien. Uudelleen- ja hyötykäyttöä koskevat tarkemmat velvoitteet ovat perustuneet em. valtioneuvoston päätökseen 962/1997 ja asetukseen 817/2005.
- Jätelaki 646/2011 tuli voimaan 1.5.2012. Tähän lakiin tuli muutos tammikuussa 2014, jolloin pakkauksia koskevan laajennetun tuottajavastuun voimaantulolle saatiin lisää siirtymäaikaa: Pakkausten laajennettu tuottajavastuu tuli voimaan 1.5.2015.
- Valtioneuvosto hyväksyi 3.7.2014 jätelakiin pohjautuvan valtioneuvoston asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014), jossa määriteltiin pakkausten uudelleenkäyttötavoitteet ja pakkausjätteiden kierrätystavoitteet sekä kuluttajapakkausten keräysvastuu tarkemmin.
Kuluttajapakkausten keräys on osa tuottajavastuuta
Kuluttajapakkausten keräys ja kierrätys siirtyi vuosien 2015 ja 2016 aikana tuottajien vastuulle. Tuottajat vastaavat pakkausjätteiden keräys- ja kierrätyskustannuksista sekä siitä, että Suomen lainsäädännön kiristyneet pakkausjätteiden kierrätysvaatimukset toteutuvat.
Pakkauksille asetettu laajennettu tuottajavastuu tuli voimaan 1.5.2015. Silloin tuottajien järjestämät ja kustantamat, ympäri Suomea sijaitsevat pakkausjätteen vastaanottoterminaalit aloittivat toimintansa. Terminaaleissa otetaan maksutta vastaan kuntien ja jätteenkuljetusyritysten keräämiä lasi-, kuitu-, metalli-, ja muovipakkausjätteitä. Terminaalit ottavat vastaan vain sellaista pakkausjätemateriaalia, joka on lajiteltu tuottajayhteisöjen ohjeiden mukaan.
1.1.2016 lähtien tuottajat ovat vastanneet myös kuluttajapakkausten keräyksestä Suomessa. Tuottajien Rinki-ekopisteverkostossa kerätään kartonki-, metalli- ja lasipakkausjätettä vähintään 1 850 pisteessä ja muovipakkauksia vähintään 500 pisteessä. Pisteet sijoittuvat pääasiassa kauppojen ja hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan.
Kunnat voivat täydentää tuottajien kuluttajapakkauskeräystä omissa ekopisteissään tai kiinteistökohtaisella keräyksellä. Lisäksi yksityiset jätteenkuljetusyritykset voivat myydä palveluita tuottajille ja asuinkiinteistöille, jos tuottajat tai kunta eivät järjestä keräystä kiinteistöiltä.
Tuottajavastuun lainsäädäntö nyt ja ennen
Tuottajavastuu pakkauksista on ollut Suomen lainsäädännössä vuodesta 1997 lähtien. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä perustuu EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviin sekä Suomen jätelakiin.
EU-direktiivit
EU:n direktiivi 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta
EU:n pakkausdirektiivin muutos nro 2004/12/EY
EU:n pakkausdirektiivi nro 94/62/EY
Jätelaki
Laki jätelain 127 ja 152 §:n muuttamisesta
Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
Jätelaki 1072/1993
Valtioneuvoston päätökset ja asetukset
Valtioneuvoston asetus 518/2014
Valtioneuvoston asetus 817/2005
Valtioneuvoston asetus 987/2004
Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997
Lue tästä myös eri lakimuutosten vaiheista, jotka liittyvät pakkausten tuottajavastuun lainsäädäntöön.
2019
Uutta jätelainsäädäntöä valmistellaan. Uudistetut jäte- sekä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivit on tuotava kotimaiseen lainsäädäntöön 5.7.2020 mennessä.
2018
EU:n direktiivi 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan ja kierrätetyn määrän laskentatapaa muutetaan.
2016
Pakkausasetuksen vaatimusten mukainen, tuottajien järjestämä kuluttajapakkausten keräysverkosto 1.1.2016 alkaen: Kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteelle vähintään 1 850 keräyspistettä ja muovipakkauksille vähintään 500 pistettä.
2015
Jätelain laajennettu tuottajavastuu tulee voimaan myös pakkausten osalta 1.5.2015. Tuottajien järjestämät pakkausjätteen vastaanottoterminaalit (30 kpl) kuntien ja yritysten keräämälle materiaalille toimivat 1.5.2015 mennessä. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n nimi muuttuu. Uusi nimi: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
2014
Laki jätelain 646/2011 muuttamisesta tulee voimaan 27.1.2014. Siirtymäajan pidennys pakkausten tuottajavastuun voimaantulolle saadaan. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 518/2014 tulee voimaan 10.7.2014. Asetuksessa säädetään tarkemmin: Tuottajien vastuulle tuleva kuluttajapakkausten keräyspisteverkosto. Tiukennetut pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet (2016 ja 2020), pantillisille ja pantittomille pakkauksille erilliset tavoitteet
2013
Jätelain tuottajavastuuluku tulee voimaan 1.5.2013, laajennettu vastuu ei koske vielä pakkauksia. Pakkauksia koskeva jätelain muutosehdotus sekä uusi pakkausasetus ovat lausuntokierroksella. PYR ja tuottajayhteisöt ovat mukana vaikuttamassa useissa työryhmissä. Jätelakiin ja asetukseen esitetään mm: Lisää siirtymäaikaa pakkausten laajennetun tuottajavastuun voimaantulolle. Pakkausten kierrätystavoitteiden kiristäminen ja tuottajien vastuulle tuleva kuluttajapakkausten keräyspisteiden määrä Suomessa
2012
Jätelaki 646/2011 tulee voimaan 1.5.2012. Pakkausasetuksen valmistelutyö jatkuu.
2011
Elinkeinoelämän kanta pakkausten osittaisen tuottajavastuun säilyttämisestä esitetään valiokunnille. Presidentti hyväksyy jätelain, pakkaukset täyden tuottajavastuun piiriin. Jätelakiin liittyvien asetusten valmistelu alkaa.
2010
Hallituksen jätelakiesitys (HE 199/2010) eduskunnan käsittelyyn. PYR ja pakkausalan tuottajayhteisöt ovat mukana vaikuttamassa työryhmissä.
2007
Ympäristöministeriö aloittaa EU:n jätepuitedirektiivin perusteella jätelain muutostyön Suomessa. PYR mukaan neuvotteluihin.
2005
Valtioneuvoston asetus 817/2005 valtioneuvoston päätöksen 962/1997 muuttamisesta. Pakkausmateriaalien kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteet asetetaan vuodelle 2008.
2004
Direktiivi 2004/12/EY pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin 94/62/EY muuttamisesta. Jätepuitedirektiivin (WFD) muutostyö alkaa EU:ssa. Laki jätelain muuttamisesta 452/2004. Tuottajavastuuta valvovaksi viranomaiseksi tulee Pirkanmaan ympäristökeskus (nykyinen nimi: Pirkanmaan ELY-keskus).
1997
Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997 tulee voimaan.
Suomi liittyy Euroopan unioniin. Osittainen tuottajavastuu pakkauksille: kaikesta pakkausjätteestä on hyödynnettävä yhteensä 61 painoprosenttia. Tuottajavastuuta valvovaksi viranomaiseksi tulee Suomen ympäristökeskus.
1995
Elinkeinoelämän ja ympäristöministeriön sopimus: pakkausala vastaa pakkausjätteiden hyötykäytöstä direktiivin vaatimusten mukaisesti Suomessa.
1994
Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi 94/62/EY tulee voimaan EU-maissa.
1993
Jätelaki 1072/1993 tulee voimaan.