Lainsäädäntö velvoittaa tuottajavastuuseen

Tuottajavastuu pakkauksista on Suomen lainsäädännön mukaan yrityksillä, joiden kokonaisliikevaihto on vähintään 1M€ ja jotka pakkaavat Suomessa, maahantuovat pakattuja tuotteita Suomeen tai myyvät tuotteitaan Suomeen etäkaupalla (esim. ulkomainen verkkokauppa).

Tuottajavastuu koskee kaiken tyyppisiä pakkauksia. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä sekä Suomen jätelaki perustuvat EU:n pakkaus- ja jätedirektiiveihin, joiden tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Lainsäädännön tarkoituksena on:

  • vähentää pakkausjätteen määrää
  • lisätä pakkausten käyttöä materiaalina uusiin tuotteisiin
  • ehkäistä ympäristöhaittoja ja kaupan esteiden syntymistä
  • ehkäistä kilpailun vääristymistä ja rajoittumista pakkausmateriaalien tasapuolisella kohtelulla

Lisätietoja ympäristöministeriön sivuilla: Jätelainsäädäntö.

Kuluttajapakkausten keräys on osa tuottajavastuuta

Kuluttajapakkausten keräys ja kierrätys siirtyi vuosien 2015 ja 2016 aikana tuottajien vastuulle. Tuottajat vastaavat pakkausjätteiden keräys- ja kierrätyskustannuksista sekä siitä, että Suomen lainsäädännön kiristyneet pakkausjätteiden kierrätysvaatimukset toteutuvat.

Pakkauksille asetettu laajennettu tuottajavastuu tuli voimaan 1.5.2015. Silloin tuottajien järjestämät ja kustantamat, ympäri Suomea sijaitsevat pakkausjätteen vastaanottoterminaalit aloittivat toimintansa. Terminaaleissa otetaan maksutta vastaan kuntien ja jätteenkuljetusyritysten keräämiä lasi-, kuitu-, metalli-, ja muovipakkausjätteitä. Terminaalit ottavat vastaan vain sellaista pakkausjätemateriaalia, joka on lajiteltu tuottajayhteisöjen ohjeiden mukaan.

1.1.2016 lähtien tuottajat ovat vastanneet myös kuluttajapakkausten keräyksestä Suomessa. Tuottajien Rinki-ekopisteverkostossa kerätään kartonki-, metalli- ja lasipakkausjätettä vähintään 1 850 pisteessä ja muovipakkauksia vähintään 500 pisteessä. Pisteet sijoittuvat pääasiassa kauppojen ja hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan.

Kunnat voivat täydentää tuottajien kuluttajapakkauskeräystä omissa ekopisteissään tai kiinteistökohtaisella keräyksellä. Lisäksi yksityiset jätteenkuljetusyritykset voivat myydä palveluita tuottajille ja asuinkiinteistöille, jos tuottajat tai kunta eivät järjestä keräystä kiinteistöiltä.

1.7.2023 tuottajavastuulliset yritykset vastaavat edellä mainittujen lisäksi kotitalouksien kiinteistökeräyksestä vähintään 5 asunnon taloyhtiöissä. Tuottajat vastaavat 80 prosentista keräyksen kokonaiskustannuksista, lopuista kustannuksista huolehtivat kunnat.

Tuottajavastuun lainsäädäntö nyt ja ennen

Tuottajavastuu pakkauksista on ollut Suomen lainsäädännössä vuodesta 1997 lähtien. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä perustuu EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviin sekä Suomen jätelakiin. 

EU-direktiivit

EU:n direktiivi 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta

EU:n pakkausdirektiivin muutos nro 2004/12/EY

EU:n pakkausdirektiivi nro 94/62/EY

Jätelaki

Laki jätelain 127 ja 152 §:n muuttamisesta

Jätelaki 646/2011

Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
Jätelaki 1072/1993

Valtioneuvoston päätökset ja asetukset

Valtioneuvoston asetus 518/2014

Valtioneuvoston asetus 817/2005

Valtioneuvoston asetus 987/2004

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997

Lue tästä myös eri lakimuutosten vaiheista, jotka liittyvät pakkausten tuottajavastuun lainsäädäntöön.

2021

Heinäkuussa 2021 voimaan astunut uudistettu jätelaki laajentaa pakkausten tuottajavastuuta. Kierrätystavoitteiden saavuttamisen ja Rinki-ekopisteverkoston lisäksi yritysten on jatkossa vastattava myös kotitalouksien kiinteistökeräyksestä vähintään 5 asunnon taloyhtiöissä.
Lisäksi ulkomaiset verkkokaupat tulevat tuottajavastuun piiriin.

Yritysten laajentunut kustannusvastuu pakkauskeräyksessä alkaa siirtymäajan jälkeen 1.7.2023. Korotetut kierrätystavoitteet on saavutettava vuonna 2025, mikä nostaa myös kustannuksia.

Lue lisää: Jätelaki uudistui – tämä muuttui tuottajavastuullisen yrityksen kannalta (rinkiin.fi)

2020

Suomi ei saanut tuotua uusittujen jäte- sekä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivien vaatimuksia kotimaiseen lainsäädäntöön määräaikaan (5.7.2020) mennessä. Hallituksen esitys jätelain muuttamisesta on arvioitu tuotavan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2021. Tällöin direktiivien uudet vaatimukset voitaisiin saada osaksi kotimaista lainsäädäntöä kesällä 2021 eli vuoden myöhässä direktiivien edellyttämästä aikataulusta.

Vuonna 2020 oli käynnissä myös SUP-direktiivin (Single Use-Plastics) edellyttämä lainsäädännön uudistaminen. Tämä kertakäyttömuovidirektiivi laajentaa tiettyjen pakkausten tuottajavastuuta mm. roskaantumisen ehkäisemiseen ja roskien siivoamiseen. SUP-direktiivin vaatimukset on tuotava jäsenmaiden lainsäädäntöön 3.7.2021 mennessä.

2019

Uutta jätelainsäädäntöä valmistellaan. Uudistetut jäte- sekä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivit on tuotava kotimaiseen lainsäädäntöön 5.7.2020 mennessä. 

2018

EU:n direktiivi 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan ja kierrätetyn määrän laskentatapaa muutetaan.

2016

Pakkausasetuksen vaatimusten mukainen, tuottajien järjestämä kuluttajapakkausten keräysverkosto 1.1.2016 alkaen: Kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteelle vähintään 1 850 keräyspistettä ja muovipakkauksille vähintään 500 pistettä. 

2015

Jätelain laajennettu tuottajavastuu tulee voimaan myös pakkausten osalta 1.5.2015. Tuottajien järjestämät pakkausjätteen vastaanottoterminaalit (30 kpl) kuntien ja yritysten keräämälle materiaalille toimivat 1.5.2015 mennessä. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n nimi muuttuu. Uusi nimi: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

2014

Laki jätelain 646/2011 muuttamisesta tulee voimaan 27.1.2014. Siirtymäajan pidennys pakkausten tuottajavastuun voimaantulolle saadaan. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 518/2014 tulee voimaan 10.7.2014. Asetuksessa säädetään tarkemmin: Tuottajien vastuulle tuleva kuluttajapakkausten keräyspisteverkosto. Tiukennetut pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet (2016 ja 2020), pantillisille ja pantittomille pakkauksille erilliset tavoitteet

2013

Jätelain tuottajavastuuluku tulee voimaan 1.5.2013, laajennettu vastuu ei koske vielä pakkauksia. Pakkauksia koskeva jätelain muutosehdotus sekä uusi pakkausasetus ovat lausuntokierroksella. PYR ja tuottajayhteisöt ovat mukana vaikuttamassa useissa työryhmissä. Jätelakiin ja asetukseen esitetään mm: Lisää siirtymäaikaa pakkausten laajennetun tuottajavastuun voimaantulolle. Pakkausten kierrätystavoitteiden kiristäminen ja tuottajien vastuulle tuleva kuluttajapakkausten keräyspisteiden määrä Suomessa

2012

Jätelaki 646/2011 tulee voimaan 1.5.2012. Pakkausasetuksen valmistelutyö jatkuu.

2011

Elinkeinoelämän kanta pakkausten osittaisen tuottajavastuun säilyttämisestä esitetään valiokunnille. Presidentti hyväksyy jätelain, pakkaukset täyden tuottajavastuun piiriin. Jätelakiin liittyvien asetusten valmistelu alkaa.

2010

Hallituksen jätelakiesitys (HE 199/2010) eduskunnan käsittelyyn. PYR ja pakkausalan tuottajayhteisöt ovat mukana vaikuttamassa työryhmissä.

2007

Ympäristöministeriö aloittaa EU:n jätepuitedirektiivin perusteella jätelain muutostyön Suomessa. PYR mukaan neuvotteluihin.

2005

Valtioneuvoston asetus 817/2005 valtioneuvoston päätöksen 962/1997 muuttamisesta. Pakkausmateriaalien kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteet asetetaan vuodelle 2008.

2004

Direktiivi 2004/12/EY pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin 94/62/EY muuttamisesta. Jätepuitedirektiivin (WFD) muutostyö alkaa EU:ssa. Laki jätelain muuttamisesta 452/2004. Tuottajavastuuta valvovaksi viranomaiseksi tulee Pirkanmaan ympäristökeskus (nykyinen nimi: Pirkanmaan ELY-keskus).

1997

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997 tulee voimaan.

Suomi liittyy Euroopan unioniin. Osittainen tuottajavastuu pakkauksille: kaikesta pakkausjätteestä on hyödynnettävä yhteensä 61 painoprosenttia. Tuottajavastuuta valvovaksi viranomaiseksi tulee Suomen ympäristökeskus.

1995

Elinkeinoelämän ja ympäristöministeriön sopimus: pakkausala vastaa pakkausjätteiden hyötykäytöstä direktiivin vaatimusten mukaisesti Suomessa.

1994

Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi 94/62/EY tulee voimaan EU-maissa.

1993

Jätelaki 1072/1993 tulee voimaan.