Usein kysyttyä pakkausten tuottajavastuusta

Pakkauksia koskeva tuottajavastuu on lakisääteinen velvoite. Vastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat Suomessa tai maahantuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on 1 M€ tai enemmän. Yritykset voivat siirtää tuottajavastuunsa tuottajayhteisöille tekemällä sopimuksen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa. Yhdellä sopimuksella yritys liittyy myös tuottajayhteisöihin, jotka vastaavat kuitu-, metalli-, muovi-, lasi- ja puupakkausten kierrätystavoitteiden saavuttamisesta.

Rinkiin liittynyt yritys

• siirtää yhdellä sopimuksella lakisääteisen pakkauksia koskevan tuottajavastuunsa Ringin kautta tuottajayhteisöjen hoidettavaksi ja voi keskittyä ydinliiketoimintaansa
• saa Rinki-merkin käyttöoikeuden. Yritys voi painaa merkin pakkauksiinsa sekä hyödyntää sitä kaikessa markkinointiviestinnässään. (Merkki otetaan käyttöön myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Tiedotamme asiakkaillemme heti, kun Rinki-merkki on käytössä.)
• saa vuosittain todistuksen jäsenyydestään
• saa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Rinki-lehden, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista pakkauskierrätyksessä
• saa apua ja neuvoja Ringiltä tuottajavastuuseen liittyvissä asioissa.
• Lisäksi yrityksen ei tarvitse raportoida viranomaisille, miten se on tuottajavastuunsa järjestänyt. Yritykselle riittää, että se raportoi ainoastaan kerran vuodessa markkinoille saattamansa pakkausmäärät Ringille.
• Yrityksen nimi julkaistaan Ringin verkkosivustolla.

Yritys maksaa Rinkiin liittyessään kertaluonteisen liittymismaksun sekä vuosittain vuosimaksun, jotka molemmat perustuvat yrityksen liikevaihtoon. Lisäksi tuottajayhteisöt määrittävät pakkausmateriaalikohtaiset kierrätysmaksut. Yritysten maksamat kierrätysmaksulaskut pohjautuvat yrityksen vuosittain raportoimiin pakkausmääriin. Sekä Rinki että tuottajayhteisöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita.

Katso hinnasto

Rinki vastaa siitä, että yritykset voivat hoitaa pakkauksia koskevan tuottajavastuunsa vaivattomasti ja tehokkaasti. Rinki on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa

• järjestää valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti tuottajayhteisöjen valtuuttamana valtakunnallisen kuluttajapakkausten keräyksen sekä lasipakkausten kierrätyksen. Rinki-ekopisteverkosto aloittaa toimintansa 1.1.2016.
• rekisteröidä yritykset, jotka tuotteidensa mukana toimittavat pakkauksia Suomen markkinoille ja ovat tehneet Ringin kanssa sopimuksen
• tilastoida ne pakkausmateriaalit ja -määrät, jotka yritykset vuosittain ilmoittavat Ringille
• laskuttaa tuottajayhteisöjen valtuuttamana pakkausmateriaalikohtaiset kierrätysmaksut
• raportoida viranomaisille Rinkiin liittyneet yritykset sekä lainsäädännön vaatimat pakkaustilastot. Tilastoista ilmenevät vain pakkausmateriaalien kokonaismäärät.
• neuvoa pakkausten tuottajavastuuseen liittyvissä asioissa
• tiedottaa
• valvoa tuottajavastuullisten yritysten etuja.

Ratkaisevaa on yrityksen kokonaisliikevaihto. Jos se on vähintään 1 M€, myös kaikki kyseiseen yritykseen kuuluvat toimipaikat ovat velvollisia kuulumaan sopimukseen edellyttäen, että ne pakkaavat tuotteita tai tuovat maahan pakattuja tuotteita.

Kyllä, jos molemmissa toimipaikoissa pakataan tuotteita. Toimipaikkojen vuosimaksuista saa kuitenkin alennuksen, jos sopimus tehdään yhdistettynä.

Kun yritys tekee jätehuoltosopimuksen jätteenkuljetusyrityksen kanssa, se maksaa ainoastaan jätteen poisviemisestä omalta kiinteistöltään. Ringin ja tuottajayhteisöjen maksuissa ei ole mukana tätä yrityksen maksamaa osuutta. Pakkauksia koskeva tuottajavastuu on lakisääteinen velvoite yritykselle. Yrityksen on muun muassa kerättävä Suomen markkinoille toimittamansa pakkaukset, järjestettävä pakkausten kierrätys eli tehdä kerätystä pakkausjätemateriaalista uusia tuotteita sekä järjestää muu jätehuolto. Ringin kanssa tehty sopimus koskee nimenomaan niitä pakkauksia, jotka yritys on toimittanut Suomen markkinoille omien tuotteidensa ympärillä. Yritys maksaa siitä, että Rinki ja tuottajayhteisöt organisoivat kaikkien Rinkiin liittyneiden yritysten puolesta pakkausten kierrätyksen Suomessa siten, että EU:n ja Suomen lainsäädännön asettamat tavoitteet pakkausten kierrätykselle saavutetaan Suomessa.

Viimeisimpään vahvistettuun liikevaihtoon, jonka yritys on Ringille ilmoittanut. Yrityksen liikevaihdon muutokset vaikuttavat vasta seuraavan vuoden vuosimaksuun eli kuluvan vuoden vuosimaksu perustuu viime vuoden lopussa rekisterissämme olleeseen liikevaihtotietoon.

Yrityksen olisi järjestettävä pakkaustensa tuottajavastuun hoitamiseen liittyvät velvollisuudet ja maksettava yksin kaikki siihen liittyvät kustannukset. Yrityksen olisi muun muassa kerättävä markkinoille toimittamansa pakkaukset, järjestettävä pakkausten kierrätys eli tehdä kerätystä pakkausjätemateriaalista uusia tuotteita sekä järjestää muu jätehuolto. Vuoden 2016 alusta lähtien tuottajan vastuuseen kuuluu myös valtakunnallisen kuluttajapakkausten keräyspisteverkoston järjestäminen: kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteelle on oltava vähintään 1 850 keräyspistettä ja muovipakkauksille vähintään 500 pistettä.

Käytännössä yritykselle vastuun hoitaminen yksin on lähes mahdotonta. Yleensä yritykset käyttävät useita erilaisia pakkauksia tai pakkausmateriaaleja. Yritys harvoin tietää, mihin sen tuotteiden pakkaukset lopulta markkinoilla päätyvät. Pakkausjätteiden kerääminen ja kierrätyksen järjestäminen tulisi erittäin kalliiksi yksittäiselle yritykselle. Rinkiin liittyneen yrityksen ei tarvitse yksin vastata järjestelmän ylläpidosta, vaan se osallistuu yhteisiin kustannuksiin olemalla mukana tuottajien yhteisessä järjestelmässä.

Yritys on itse vastuussa oman kiinteistönsä jätehuollosta. Asian voi hoitaa sopimalla kuljetuksesta esimerkiksi jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Tuottajayhteisöt organisoivat pakkausten kierrätyksen siten, että Suomi saavuttaa EU:n ja Suomen lainsäädännön asettamat pakkausjätteiden kierrätystavoitteet. Kukin tuottajayhteisö päättää itse, kuinka se kierrätyksen järjestää. Se voidaan tehdä esimerkiksi niin, että tuottajayhteisö tekee sopimuksia pakkauksia kierrättävien yritysten kanssa.

Rinki ja tuottajayhteisöt ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Rahoituksen tarve ja yrityksiltä perittävien maksujen suuruus tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena sekä Ringillä että tuottajayhteisöillä on se, että tuottajavastuu hoidetaan kustannustehokkaasti ja niin, että yritysten maksamat maksut pysyvät kohtuullisina.

Pakkausten tuottajavastuun laajeneminen niin, että tuottajien on järjestettävä myös kuluttajapakkausten keräys, tarkoittaa alalle miljoonien eurojen lisäkustannuksia kierrätysmaksuissa. Kustannusten suuruus vaihtelee kuitenkin materiaaleittain muun muassa nykyisen toiminnan laajuuden, materiaalien logististen ominaisuuksien ja raaka-ainearvon mukaan.

Yritys liittyy Rinkiin kantaakseen lakisääteisen tuottajavastuun pakkauksistaan.  Yritys raportoi Ringille kaikki käyttämänsä pakkaukset sekä maksaa siitä, että Suomen lainsäädännön tuottajille asettamat kierrätystavoitteet pakkauksille saavutetaan. Rinki ei voi taata, että yrityksen kaikki pakkaukset voidaan kierrättää. Kierrätystavoitteet saavutetaan, vaikka tiettyjä pakkauksia ei kerätä sen vuoksi, ettei niiden materiaali sovellu kierrätettäväksi. Jos haluttaisiin, että tavoitteet olisi saavutettava keräämällä ja kierrättämällä myös hankalammin kierrätettävät pakkaukset, nousisivat myös kierrätysmaksut huomattavasti.

Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta järjestää tuotteista syntyvien jätteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto sekä näistä aiheutuvat kustannukset. Jätelaissa vastuu on yrityksillä, jotka myyntitavasta riippumatta saattavat Suomen markkinoille moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaita, autoja, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja, keräyspaperia sekä pakkauksia.

Pääosin tuottajavastuu pakkauksista on suomalaisilla yrityksillä. Pirkanmaan ELY-keskuksen linjauksen mukaan 1.5.2015 lähtien tuottajaksi katsotaan yritys, joka täyttää seuraavat ehdot:

1. Yrityksellä on suomalainen Y-tunnus ja sillä on vähintään yksi toimipaikka Manner-Suomessa.

2. Yrityksen liikevaihto Suomessa on 1M€ tai enemmän.

3. Yritys pakkaa Suomessa tuotteita tai maahantuo pakattuja tuotteita Suomen markkinoille.

• Ulkomainen yritys tai sen sivuliike, joka on merkitty Suomen kaupparekisteriin, on tuottajavastuussa kun kaikki kolme yllä mainittua ehtoa täyttyvät.
• HUOM! Suomalainen yritys on tuottajavastuussa myös niiden tuotteiden pakkauksista, jotka se ostaa ulkomaiselta yritykseltä, joka ei täytä kaikkia edellä mainittuja ehtoja.

30.4.2015 asti on pakattujen tuotteiden maahantuojan osalta voimassa aiempi linjaus: yritys, joka omistaa pakatun tuotteen sen maahantuontihetkellä, on tuottajavastuussa. Tuottajavastuullinen maahantuoja voi olla huhtikuun 2015 loppuun asti myös ulkomaille rekisteröitynyt yritys.

Kyllä, tuottajavastuu koskee kaikkia tuotteen säilyttämiseen, suojaamiseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä esillepanoon käytettäviä pakkauksia ja pakkausmateriaaleja.

Ei. Lainsäädännössä 1 M€:n liikevaihto on määritelty alarajaksi yritykselle, jolla on pakkausten tuottajavastuu. Yritys voi silti liittyä Rinkiin pelkän liittymismaksun hinnalla, jolloin se saa mm. neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Rinki-lehden, todistuksen vuosittain sekä Rinki-merkin käyttöoikeuden.

Pakkaukset ovat pakkausten valmistajan pakattavia tuotteita. Jos ne pakataan johonkin pakkaukseen tai pakkausmateriaaliin, on pakkausten valmistaja niiden pakkausten osalta tuottajavastuussa.

Yritys, joka tuotetta pakattaessa omistaa tuotteen.

Kyllä, jos se täyttää tuottajavastuullisen yrityksen ehdot. Lue lisää: Tuottajavastuu. 

Pakkaus on määritelty valtioneuvoston asetuksessa nro 518/2014 ja sen liitteessä. Pakkaus säilyttää ja suojaa tuotetta, mahdollistaa tuotteen käsittelyn ja kuljetuksen tuottajalta kuluttajalle tai muulle käyttäjälle. Pakkaus antaa tietoja tuotteesta, myy ja markkinoi sekä helpottaa tuotteen esillepanoa myymälässä. Kaikki pakkausta vahvistavat tai siihen liitetyt osatkin, esimerkiksi etiketit, ovat pakkauksia. Lisäksi mikä tahansa tuote tai kertakäyttötuote, joka täyttää yhdenkin pakkauksen tehtävistä, on pakkaus.

Myyntipakkaus on tarkoitettu myytävän tuotteen pakkaamiseen. Esimerkkejä: maitotölkki, muropakkaus, pesuainepullo, säilyketölkki, maalitölkki ja sillipurkki.

Ryhmäpakkaus on myyntipakkausten lisäksi käytettävä pakkaus, joka on tarkoitettu tuoteryhmän pakkaamiseen. Ryhmäpakkausta voidaan joko käyttää vain myyntipaikalla tai tuoteryhmä voidaan myydä kokonaisena ryhmäpakkauksessa. Ryhmäpakkaus, joka sisältää myyntipakkaukseen pakattuja tuotteita, voi olla tarkoitettu päätymään kuluttajille tai yrityksille. Esimerkkejä: aaltopahvialusta, esittelyteline sekä muovi- tai kartonkikääre esim. oluttölkkien ympärillä.

Kuljetuspakkaus on myynti- ja/tai ryhmäpakkausten lisäksi käytettävä pakkaus, jota käytetään tuotteiden kuljetukseen. Esimerkkejä: puu-, muovi- tai aaltopahvilava, metallirullakko, aaltopahvi-, muovi-, tai puulaatikko, muovinen lavahuppu sekä metalli- tai muovivanne. Huom! Maantie-, rautatie-, meri- ja lentokuljetuksissa käytettäviä kontteja (yli 1000 l) ei luokitella pakkauksiksi.

Pakkaukset kuluttajille ovat tuotteiden pakkauksia, jotka päätyvät kuluttajille tai kotitalouksiin, esimerkiksi myyntipakkaukset sekä osa ryhmä- ja kuljetuspakkauksista.

Pakkaukset yrityksille ovat tuotteiden pakkauksia, joita käytetään vain yritysten välisessä kaupassa tai tuotteiden esillepanoon myymälässä.

Kyllä.

Kyllä.

Kyllä.

Ei.

Kyllä siinä tapauksessa, että ne ovat osa pesuainepakkauksen sulkijaa.

Kyllä.

Kyllä.

Kyllä.

Kertakäyttöastiat (lautaset ja kupit) ovat pakkauksia, jos niihin pakataan esimerkiksi elintarvikkeita. Tyhjinä myytävät kertakäyttöastiat ovat tuotteita, eivät pakkauksia. Kertakäyttöaterimet (haarukat, veitset ja lusikat) eivät ole pakkauksia.

Ei myytynä yhdessä CD:n, DVD:n tai videon kanssa.

Kyllä.

Kyllä, silloin kun se myydään yhdessä CD-levyjen kanssa. Tyhjänä myytynä spindle-kotelo ei kuitenkaan ole pakkaus.

Kyllä. Ruukku, jossa kasvi on tarkoitettu säilytettäväksi koko sen eliniän, ei kuitenkaan ole pakkaus.

Postin määritelmän mukainen kirjekuori ei ole pakkaus.

Kyllä.

Kyllä, silloin kun se myydään yhdessä vaatteen kanssa. Vaateripustin ei ole pakkaus silloin, kun se myydään erikseen.

Kyllä, jos ne myydään leivoksen kanssa. Tyhjänä myytävät vuoat eivät ole pakkauksia.

Kyllä. Palosammuttimet eivät kuitenkaan ole pakkauksia.

Kahvinkeitinten kapselit, kahvin foliopussit ja suodatinpaperista valmistetut kahvipodit, jotka hävitetään yhdessä kahvituotteen kanssa, eivät ole pakkauksia.

Ei.

Kyllä, jos niiden ympärille on kierretty joustavaa materiaalia, kuten muovikelmua, alumiinifoliota tai paperia. Rullat ja putkilot eivät ole pakkauksia silloin, kun ne on tarkoitettu tuotantolaitteiston osiksi, eikä niitä käytetä esimerkiksi tuotetta myytäessä tai kuljetettaessa.

Ei.

Ei.

Eivät ole silloin, jos astia, kuten pippurimylly, on uudelleentäytettävä.

Kyllä silloin, kun harja on osa hylsyä.

Kyllä.

Kyllä. Liikevaihtoraja on 1 M€, eikä markkinoille toimitettujen pakkausten määrällä ole merkitystä.

Ei, ainoastaan omien tuotteidensa pakkaukset. Yritys, joka omistaa tuotteen sitä pakattaessa on raportointivelvollinen, vaikka se ostaisi pakkaamispalvelun toiselta yritykseltä.

Raportoinnissa pääsääntönä on se, että pakkaukset ilmoittaa yritys, joka omistaa tuotteen sen pakkaushetkellä. Pakattavan tuotteen omistaja on useimmiten sen valmistaja. Private label -tuotteet ovat kauppaketjujen tuotteita, jotka myydään tuotteen valmistajan merkin sijaan tuotteen tilanneen kaupan omalla markkinointinimellä. Valmistajan pakkaamien Private label -tuotteiden omistaja voi olla myös kauppaketju riippuen yritysten välisestä sopimuksesta. Yritysten on annettava Ringille selvitys siitä, kumpi yrityksistä raportoi pakkaukset.

Pakkaukset ilmoittaa se yritys, joka omistaa tuotteen sen pakkaushetkellä. Yritys raportoi itse tuotteidensa pakkaukset, vaikka se ostaisi pakkaamis- tai logistiikkapalvelut toiselta yritykseltä.

Kyllä. Poikkeuksia ovat yrityksen omat, sisäiset siirrot. Tuote on toimitettu markkinoille, kun se vaihtaa omistajaa.

Teollisuuskääreet ja säkit -riville. Kartonki- ja paperipakkaukset tarkoittavat teollisuuskääreitä pienempiä, yleensä yksittäiselle kuluttajalle päätyviä pakkauksia, esim. sokeri- tai jauhopusseja.

Pakkauksia itse valmistava yritys ilmoittaa ainoastaan ne pakkaukset, joita se käyttää omien tuotteidensa (tässä tapauksessa pakkausten) suojaamiseen, käsittelyyn ja kuljetukseen.

Pääosin tuottajavastuu ja tähän liittyvä raportointivastuu pakkauksista on suomalaisilla yrityksillä. Pirkanmaan ELY-keskuksen linjauksen mukaan 1.5.2015 lähtien tuottajaksi katsotaan yritys, joka täyttää seuraavat ehdot:

1. Yrityksellä on suomalainen Y-tunnus ja sillä on vähintään yksi toimipaikka Manner-Suomessa.

2. Yrityksen liikevaihto Suomessa on 1M€ tai enemmän.

3. Yritys pakkaa Suomessa tuotteita tai maahantuo pakattuja tuotteita Suomen markkinoille.

• Ulkomainen yritys tai sen sivuliike, joka on merkitty Suomen kaupparekisteriin, on tuottajavastuussa kun kaikki kolme yllä mainittua ehtoa täyttyy.
• HUOM! Suomalaisen yrityksen on raportoitava myös niiden tuotteiden pakkaukset, jotka se ostaa ulkomaiselta yritykseltä, joka ei täytä kaikkia edellä mainittuja ehtoja.

30.4.2015 asti on pakattujen tuotteiden maahantuojan osalta voimassa aiempi linjaus: Yritys, joka omistaa pakatun tuotteen sen maahantuontihetkellä, on tuottajavastuussa. Tuottajavastuullinen maahantuoja voi olla huhtikuun 2015 loppuun asti myös ulkomaille rekisteröitynyt yritys.

Ei. Kansainvälisen kauppakamarin sääntökokoelma, Incoterms, määrittelee ulkomaankaupassa käytettävien toimituslausekkeiden sisällön. Ne eivät suoraan määrittele tuotteen omistajaa tai pakatun tuotteen maahantuojaa, vaan riskiä tavarasta ja sen vahingoittumisesta.

Ei, eikä kyseisiä pakkauksia merkitä Ringin ilmoituslomakkeeseen. Ainoastaan maahantuodut ja Suomeen jäävät pakkaukset raportoidaan.

Kyllä. Maahantuojan velvollisuus on selvittää pakkausten painot parhaita olemassa olevia tietoja hyväksi käyttäen.

Kyllä. Maahantuonti-sarakkeeseen merkitään kaikkien maahantuotujen tuotteiden pakkaukset. Pakkaukset ovat Suomen markkinoilla, kun ne ovat ylittäneet rajan. Poikkeuksena tästä ovat ainoastaan Suomen kautta edelleen ulkomaille päätyvät pakkaukset. Maahantuonti-sarakkeeseen merkitään siis vain Suomeen jäävät pakkaukset.

Kyllä, koska maahantuoja on myynyt tuotteet Suomessa sijaitsevalle yritykselle eli Suomen markkinoille. Se, mitä tuotteille tämän jälkeen tapahtuu, ei ole enää maahantuojan vastuulla eikä siten myöskään valvottavissa.

Kahden maan välillä kiertävät kuljetuspakkaukset jätetään merkitsemättä lomakkeeseen, koska ne eivät päädy Suomen markkinoille. Suomeen jäävät pakkaukset on ilmoitettava.

Ei, ellei maahantuoja myöhemmin pakkaa niihin tuotteitaan itse, jolloin pakkaukset merkittäisiin Suomen markkinoille pakatut ja pakkautetut -sarakkeeseen. Vasta pakkauksen käyttäjä eli pakkaaja on velvollinen ilmoittamaan pakkaukset lomakkeessaan. Tyhjän pakkauksen maahantuojan on tosin muistettava ilmoittaa kuljetuspakkausten osuus.

Maahantuotu pakkaus on aina Suomen markkinoilla uusi pakkaus, vaikka se oli lähtömaassa jo kerran käytetty. Jos pakkaus jää Suomen markkinoille, se merkitään maahantuontisarakkeeseen. Uudelleenkäyttö pakkauksena Suomessa -sarakkeeseen merkitään pakkauksen käyttö vasta ensimmäisen käyttökerran jälkeen tai maahantuotujen tuotteiden pakkausten käyttö uudelleen Suomessa.

Kyllä, tilastoinnin takia. Jotta saadaan selville Suomen markkinoilla liikkuvien pakkausten määrä, on tärkeää tietää myös Suomesta poistuneiden pakkausten osuus.

Jos yritys myy tuotteet toiselle suomalaiselle yritykselle, niiden tuotteiden pakkaukset merkitään Suomen markkinoille pakatut tai pakkautetut -sarakkeeseen, koska ne eivät ole yrityksen omaa vientiä. Poikkeuksena hyväksytään ainoastaan tapaukset, joissa viejäyritys kuuluu samaan konserniin, ts. yritysten välillä on omistussuhde. Ilmoituslomakkeen mukana on tällöin annettava selvitys asiasta.

Ahvenanmaalla on oma tuottajavastuulainsäädäntö. Ahvenanmaalta maahantuodut pakkaukset merkitään Maahantuonti -sarakkeelle ja Ahvenanmaalle viedyt pakkaukset Vienti-sarakkeelle.

Kyllä. Pakkauksen omistajalla ei ole merkitystä tilastoinnin kannalta. Pakkaukset ilmoittaa se yritys, joka omistaa pakattavan tuotteen.

Täysin uudet, ensimmäistä kertaa käytettävät pakkaukset merkitään Suomen markkinoille pakatut ja pakkautetut -sarakkeeseen. Seuraavilla kerroilla ne merkitään Uudelleenkäyttö-sarakkeeseen siten, että pakkauksen vuotuinen täyttökertojen määrä kerrotaan pakkauksen painolla. Jokainen uudelleentäyttökerta lasketaan mukaan siksi, että se korvaa aina uuden pakkauksen käyttämisen.

Ainoastaan Suomen markkinoille pakatut ja pakkautetut- sekä Maahantuonti -sarakkeisiin merkityistä pakkauksista maksetaan kierrätysmaksuja, koska kyseiset pakkaukset jäävät Suomeen. Vientiin menneet ja uudelleenkäytettävät pakkaukset raportoidaan tilastoinnin vuoksi. Ulkomaille viedyistä pakkauksista ja niiden hyödyntämiskustannuksista vastaa vastaanottajayritys oman maansa lainsäädännön mukaisesti.

Kyllä, myös vaarallisten aineiden pakkaukset kuuluvat tuottajavastuun piiriin ja niiden käyttö raportoidaan ilmoituslomakkeella.

Kestokassit ovat tuotteita, eivät pakkauksia. Niitä ei raportoida pakkaustietolomakkeella.

Muut pakkaukset -rivi on tarkoitettu ainoastaan harvoin käytetyille pakkausmateriaaleille, esim. tekstiilille tai keramiikalle. Pakkausten materiaali on selvitettävä ennen niiden merkitsemistä lomakkeelle.

Molemmat kuuluvat muovipakkauksiin. Styrox on vanhentunut nimike, mutta sitä käytetään edelleen puhekielessä. Sillä tarkoitetaan EPS-muovilaatua, joka on paisutettua polystyreeniä (engl. expanded polystyrene). PET taas on yhtä kuin polyetyleenitereftalaatti tai polyeteenitereftalaatti.

Rinki ja tuottajayhteisöt ovat sopineet asiasta keskenään. On selkeämpää, että kaikki pakkauksia kierrättävät yritykset raportoivat hyödyntämänsä pakkausmäärät suoraan tuottajayhteisöille. Näin tuottajayhteisöt voivat varmistaa, että kysymyksessä todella on kierrätys.

Jos yrityksen nimessä, y-tunnuksessa, osoitetiedoissa tai esimerkiksi omistussuhteissa tapahtuu muutoksia, olisi tärkeää, että yhteyshenkilö ilmoittaa niistä mahdollisimman pian Ringille sujuvan yhteistyön jatkamiseksi. Myös yrityksen tai sopimukseen kuuluvan toimipaikan toiminnan lopettamisesta tai konkurssista olisi ilmoitettava.

Yrityksen olisi ilmoitettava Ringille, jos yhteyshenkilö vaihtuu. Uudelle yhteyshenkilölle voi kertoa, mitä hänen tehtäviinsä kuuluu tai hän voi myös ottaa yhteyttä Ringin asiakaspalveluun. Kerromme mielellämme uudelle yhteyshenkilölle Rinkiin ja tuottajavastuuseen liittyvistä asioista.

Extranet-salasanan voi vaihtaa uuteen palvelun etusivulla olevan Unohtuiko salasana? -linkin kautta tai ottamalla yhteyttä Ringin yritysasiakaspalveluun.

Rinki-merkin käyttöoikeus on kaikilla Rinkiin liittyneillä yrityksillä. Suomalainen Rinki-merkki kertoo, että yritys kantaa lakisääteisen tuottajavastuunsa myös Suomen markkinoille päätyvistä pakkauksistaan. Yritysten rahoittaman tuottajavastuujärjestelmän ansiosta Suomessa vain hyvin pieni osa pakkauksista jää hyödyntämättä. 

Rinki-merkki korvaa aiemmin yritysten käytössä olleen PYR-merkin. Tiedotamme asiakkaillemme, kun Rinki-merkki on käytössä.

Vihreä piste -merkki oli alun perin saksalaisen Duales System Deutschland GmbH:n (DSD) merkki. Merkkiä hallinnoi Pro Europe -yhteenliittymä, ja sen käyttö on maksullista. Vihreä piste -merkki on laajentunut melko yleisesti Euroopassa käytössä olevaksi merkiksi, joka kertoo käyttäjän kuulumisesta maansa hyötykäyttö- tai kierrätysjärjestelmään. Suomessa ei ole käytetty Vihreää pistettä, koska kyseisen tuotemerkin suojelua ei ole katsottu tarpeelliseksi. Joskus maahantuotujen tuotteiden pakkauksissa voi näkyä Vihreä piste -merkki, mutta sillä ei ole merkitystä Suomessa. Suomessa käytetään Rinki-merkkiä, ja sen käyttöoikeus on Rinkiin rekisteröityneillä yrityksillä. Merkkiä käyttävä yritys viestii siitä, että se kantaa lakisääteisen tuottajavastuunsa myös Suomen markkinoille päätyvien pakkaustensa osalta.

Ei. Yritykset voivat imagosyistä tai muuten vapaaehtoisesti osallistua keräyspisteiden perustamiseen, mutta pakollista tämä ei ole. Pakkauksistaan tuottajavastuussa olevat yritykset ovat kuitenkin velvollisia järjestämään kuluttajapakkausten valtakunnallisen keräyksen. Lue lisää: Tuottajavastuu. 

Kierrätys tarkoittaa jätemateriaalien käyttöä raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen. Tätä on esimerkiksi, kun aaltopahvilaatikoista tai kartonkipakkauksista tehdään paperiteollisuuden hylsyjä ja juomatölkeistä uusia juomatölkkejä. Uudelleenkäytön valmistelu lasketaan mukaan kierrätykseen. Tätä on esimerkiksi FIN- ja EUR-lavojen valmistelu eli niiden korjaaminen niin, että lavoja voi käyttää uudelleen.

Uudelleenkäyttö on jo kerran käytetyn pakkauksen, ei jätteen, käyttämistä uudelleen sellaisenaan. Tätä on esimerkiksi juomapullojen, muovi- ja pahvilaatikoiden, rullakoiden, tynnyrien ja puulavojen uudelleenkäyttö pakkaamiseen.

Energiahyötykäyttö tai energiahyödyntäminen tarkoittaa sitä, että jätteen polttamisessa syntynyt energia otetaan talteen ja sitä käytetään esimerkiksi lämmityksessä.

Hyötykäyttö tai hyödyntäminen käsitteenä sisältää sekä kierrätyksen eli jätemateriaalin käytön raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen että jätteen energiahyödyntämisen. Hyötykäyttöä ei ole jätteen toimittaminen keräyspisteeseen. Pelkkä lajittelu ei ole hyötykäyttöä, vaan se on vasta ensimmäinen askel sitä kohti.

Ringin pakkaustilastoissa käytetään viranomaisten virallisia tilastoja, jotka julkaistaan 18 kuukauden kuluttua tilastointivuoden päättymisestä.

Esimerkiksi Ringin kotisivuilla on useita linkkejä eri maiden kierrätystä järjestävien organisaatioiden sivuille.

Katso Euroopan viranomaisten ja tuottajayhteisöjen linkit

Yritys saa todistuksen sähköisesti helpoiten lataamalla sen Ringin extranetistä osoitteessa extranet.pyr.fi tai ottamalla yhteyttä Ringin asiakaspalveluun.

Ei, Rinki-ekopisteissä otetaan vastaan vain kotitalouksien pakkausjätteitä. Yritys voi järjestää pakkausjätteiden kuljetuksen tuottajien vastaanottoterminaaleihin, joissa otetaan tuottajayhteisöjen ohjeiden mukaan lajiteltua pakkausjätettä maksutta vastaan. Lisätietoa: Yrityspakkausten lajittelu ja keräys.