Puoli vuotta muovipakkausten lajittelukisaa: löylyttikö Rauma Porin tai Turku Tampereen?

Pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajitellaan Suomessa muovinkeräykseen vain 36 prosenttia. Liian suuri osa kierrätyskelpoisesta materiaalista päätyy sekajätteeseen, vaikka jokaisella suomalaisella on mahdollisuus pakkausjätteen lajitteluun. Tehdäänpä kierros maan Rinki-ekopisteillä. Missä kaupungeissa muovipakkaukset päätyvät maaliin, keneltä puolestaan tarvitaan suurinta kiriä loppuvuoteen?

Miksi muovipakkausten lajittelulla on väliä?

Lajittelua tarvitaan, sillä muovi on jo valmiiksi pitkälle jalostettu raaka-aine. Kun sille antaa jatkoaikaa, se palaa kiertoon uusina pakkauksina, rakennusmateriaaleina ja käyttöesineinä.

Sekajätteeseen päätyvän muovin mukana poltamme fossiilisia päästöjä aiheuttavaa materiaalia. Sekajätteen keräys ja käsittely myös maksavat kotitalouksille selvästi eniten. Lisäksi Suomi pulittaa kierrättämättä jääneistä muovipakkauksista vuosittain yli 90 miljoonan ylimääräisen EU-maksun.

Mitä voimme tehdä?

Tappio kääntyisi nopeasti voiton puolelle, jos lajittelisimme enemmän. Olosuhteet eivät suoritusta hidasta, sillä kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on jo muovipakkausten keräysastia. Pientaloasukkaita puolestaan palvelee 1200 muovipakkauksia vastaanottavaa Rinki-ekopistettä ympäri Suomen.

Suomalainen ostaa puolessa vuodessa keskimäärin 8,5 kg muovipakkauksia. Tavoite on, että lajitteluun päätyisi kahdeksan pakkausta kymmenestä, eli 6,8 kiloa asukasta kohden. Katsotaanpa siis, miltä muovipakkausten lajittelutilanne Rinki-ekopisteillä näytti vuoden 2026 ensimmäisen puoliajan jälkeen: minkä kaupungin pientaloasukkaat ovat kirineet ekopistemestaruudessa kärkeen, ketkä puolestaan ovat jäämässä hännille?

Pääkaupunkiseudulla Vantaa ja Espoo aivan tasoissa

Pääkaupunkiseudun suurkolmikosta Vantaa ja Espoo taklaavat toisiaan aivan tasatahtia: kummankin kaupungin pientaloasukkaat lajittelevat noin 2,5 kiloa asukasta kohden. Helsinkiläiskeittiöissä sen sijaan tarvitaan parempi paikka lajitteluastialle, sillä pääkaupunki pitää perää vaatimattomalla 2,1 kilon harjoitustuloksellaan.

Turku pitää Tampereen takanaan

Turun ja Tampereen vertailussa Turku on tällä hetkellä niskan päällä noin 2,7 kilon muovisaaliillaan. Tampere pysyy kannoilla 2,5 kilollaan. Ero on niin pieni, että kumpi tahansa voi lopulta näyttää toiselle, miten muovit oikein lajitellaan!

Pori näyttämässä Raumalle lajittelukaapin paikan

Pori erottuu koko maan mittakaavassa edukseen: lajiteltujen muovipakkausten määrä yltää 3,5 kiloon asukasta kohden. Rauma seuraa noin 2,8 kilollaan. Selvältä näyttävä tilanne voi kuitenkin vielä muuttua, sillä Raumalla lienee pari muoviässää hihassaan.

Jyväskylä jättämässä Kuopion pohtimaan lajittelutaktiikkaa

Jyväskylän pientalojoukkue on ottanut vahvan otteen Sisä-Suomen lajittelusta ja yltänyt 2,8 kiloon, Kuopio puolestaan tarpoo vielä 2,2 kilon paikkeilla. Tilanne näyttää haastavalta, mutta loppuvuonna on vielä hyvää aikaa tarkistaa strategiaa.

Kemi ja Oulu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin vertailussa

Pohjoisemman kolmikon kärjessä tulevat rinta rinnan Kemi ja Oulu, molemmat 2,9 kilollaan. Sisuuntunut Rovaniemi kuitenkin syö eroa sinnikkäästi umpeen 2,5 kilon tuloksellaan.

Jokainen lajiteltu muovipakkaus on tärkeä. Ellei taloyhtiössäsi ole keräysastiaa muovipakkauksille, tuo ne ja muut lajitellut pakkausjätteesi maksutta lähimmälle Rinki-ekopisteelle. Muista lajittelu kodin lisäksi myös työpaikalla, mökillä ja vesillä!