29.04.21

SUP-direktiivi: usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Kertakäyttömuovi- eli niin sanottu SUP (single-use plastic) direktiivi tuo pakkausten tuottajavastuulliselle yritykselle uusia vastuita ja kustannuksia. Tässä Ringin tietopaketissa kerromme SUP-direktiivin taustoista ja toimeenpanon etenemisestä Suomessa. Päivitämme artikkelia.

Mikä on SUP-direktiivi?
Kertakäyttömuovi 
eli SUP-direktiivillä (SUP=single-use plastic) tarkoitetaan tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevaa direktiiviä (2019/904/EU).

Mitä toimenpiteitä direktiivi edellyttää?
Tuoteryhmästä riippuen kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä ns. laajennettua tuottajavastuuta eli vaatimusta vastata tiettyjen yleisten alueiden roskaantumiskustannuksista sekä valistustoimenpiteitä.

Mitkä ovat direktiivin tavoitteet?
Tavoitteena on vähentää roskaantumista ympäristössä, erityisesti merialueilla, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. SUP-direktiivin alkuperäinen tarkoitus oli vastata globaaliin merien muoviroskaantumisongelmaan kohdistamalla toimia tiettyihin, rannoilta eniten löydettyihin muovituotteisiin, mutta se on laajentunut koskemaan kertakäyttötuotteita yleisesti.

Mitkä tuotteet kuuluvat SUP-direktiivin soveltamisalaan?
Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat
– tietyt kertakäyttömuovituotteet
– kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut muovituotteet
– kaikki muovia sisältävät kalastusvälineet.

Tuoteryhmät luetellaan direktiivin liitteessä. Yksittäisiä tuote-esimerkkejä on direktiivin johdannon kohdassa 12. Lisäohjeita määrittelyn tueksi löytyy myös komission suuntaviivoista.

Mitkä pakkaukset katsotaan kertakäyttömuovituotteiksi, jotka kuuluvat SUP-direktiivin soveltamisalaan?
SUP-pakkauksia ovat tietyt muovia sisältävät kertakäyttöiset syömävalmiin ruuan pakkaukset, tietyt juomapakkaukset ja juomamukit korkkeineen ja kansineen sekä kuluttajille ostotilanteessa tarjottavat muovikassit ja -pussit.

Ringin verkkosivuilla on julkaistu lista esimerkkituotteista ja niiden luokittelusta SUP-tuotteiksi.

Yksittäisten SUP-tuotteiden määrittelyyn liittyy edelleen avoimia kysymyksiä, joita selvitellään yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Miten SUP-direktiivi määrittelee muovin?
SUP-direktiivin (artikla 3) määritelmä: muovi on materiaali, joka koostuu REACH-asetuksessa määritellystä polymeeristä, johon on saatettu lisätä lisäaineita tai muita aineita ja joka soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi, lukuun ottamatta luonnonpolymeerejä, joita ei ole kemiallisesti muunnettu.

Lisätietoja myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin SUP-sivuilta

Mitä tuotteita SUP-direktiivi kieltää?
Direktiivin mukaan seuraavien kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille saattaminen on kielletty:

  1. Vanupuikot, ruokailuvälineet, lautaset, pillit, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret, paisutetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset (astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäväksi välittömästi, syödään tavallisesta astiasta ja ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista), paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset (ml. niiden korkit ja kannet) sekä paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, ml. niiden korkit ja kannet. Poikkeuksena pillit ja vanupuikot, jotka kuuluvat lääkinnällisistä laitteista annettujen direktiivien soveltamisalaan.
  2. Kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet.

SUP-direktiivin tuotekiellot tulivat Suomessa voimaan 23.8.2021. Tuotekiellot pantiin täytäntöön asetuksella eräistä muovituotteista.

Mitä merkintävaatimukset tarkoittavat?
Tiettyihin muovituotteisiin on merkittävä tieto, että tuote sisältää muovia. Merkintä koostuu kuvasta (kilpikonnasymboli) ja kuvan alla olevasta tietotekstistä. Teksti on oltava kaikilla virallisilla kielillä eli Suomessa suomeksi ja ruotsiksi.

Kullekin tuoteryhmälle on oma merkintä, jolla tuotteet (juomamukit) ja pakkaukset (suodattimelliset tupakkatuotteet, tupakan suodattimet, kosteuspyyhkeet sekä terveyssiteet ja tamponit) on merkittävä. Yksityiskohtaiset ohjeet merkinnöistä löytyvät täytäntöönpanoasetuksesta.

Täytäntöönpanoasetuksessa todetaan virheellisesti, että siirtymäaikana mahdollisen juomamukien tarran voi asettaa mukipakkaukseen, tarra on kuitenkin laitettava itse mukiin. Tarroja on voitu käyttää tuotteissa, jotka saatettiin markkinoille ennen 4.7.2022.

Mistä merkintäpiktogrammit löytyvät?
Merkintäpiktogrammit löytyvät komission sivuilta kaikkien jäsenmaiden kielillä.

Mitä tuotteita merkintävelvoite koskee?
Merkinnät on laitettava seuraaviin tuotteisiin ja pakkauksiin:

  • Kaikkiin kertakäyttöisiin juomamukeihin, joiden valmistuksessa on käytetty muovia sekä kokonaan muovista valmistettuihin kertakäyttöisiin juomamukeihin (merkintä on painettava tai kaiverrettava itse mukiin).
  • Filtterillä varustettujen savukkeiden askeihin ja kartonkeihin. Tupakkatuotteiden yhteydessä käytettävien suodattimien kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin.
  • Kosteuspyyhkeiden (sekä henkilökohtaisen hygienian hoitoon että kotitalouskäyttöön tarkoitettujen esikostutettujen pyyhkeiden) kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin.
  • Tamponien ja terveyssiteiden kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin (pakkauksen pinta-ala yli 10 cm2 )

Merkintävaatimukset koskevat 23.8.2021 alkaen Suomen markkinoille saatettavia tuotteita. SUP-direktiivin kansallinen täytäntöönpano Suomessa on viivästynyt, ja tämän vuoksi merkintävaatimusten voimaantulo poikkeaa SUP-direktiivin aikataulusta). Merkintävaatimukset pantiin täytäntöön asetuksella eräistä muovituotteista.

Saako kiellettävät tai merkitsemättömät tuotteet myydä loppuun?

Tuotteet, jotka on saatettu markkinoille Suomessa ennen 23.8.2021, voidaan myydä/käyttää loppuun. Varastojen myynnille ei ole asetettu takarajaa.

Markkinoille saattaminen tarkoittaa tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville Suomen markkinoilla. Asettaminen saataville markkinoilla tarkoittaa tuotteen toimittamista Suomen markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten.

Esim. kaupan yritykset saavat myydä Suomessa sekä omassa varastossa, että myymälässä olevat, sinne ennen 23.8.2021 hankkimansa (tuotteen omistus vaihtunut) kertakäyttöiset muovituotteet, joiden myynti on kertakäyttömuovidirektiivin mukaan joko kiellettyä tai niissä ei ole 23.8.2021 alkaen vaadittavaa kilpikonnamerkkiä. Myynnille ei ole määräaikaa.

Lisätietoa löytyy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin verkkosivuilta.

Suomessa viranomaiset suorittavat ensimmäisen SUP-direktiivin merkintä- ja tuotekieltovaatimuksia koskevan valvontaprojektin syksyllä 2022.

Mitä kustannuksia SUP-direktiivi aiheuttaa?
Kustannukset vaihtelevat tuoteryhmittäin. Kustannuksia aiheuttavat suorien tuotekieltojen ja kulutuksen vähentämisen ohella esim. tuotteiden merkintävaatimukset, ns. ”laajennettu tuottajavastuu” (Katso alla: Mitä tarkoittaa SUP-direktiivin ”laajennettu tuottajan vastuu”?) eli vaatimus vastata myös tiettyjen julkisten alueiden roskaantumiskustannuksista sekä tuotevaatimukset, kuten vaatimus muovikorkin pysymisestä kiinni juomapakkauksessa.

Onko kansainvälinen etäkauppa SUP-direktiivin vaatimusten piirissä?
Kyllä. SUP-vaatimukset (merkinnät, tuotevaatimukset jne.) koskevat myös rajat ylittävän etäkaupan kautta Suomeen päätyviä tuotteita. Suomen ulkopuolelta tapahtuva etämyynti loppukäyttäjille Suomessa tuli tuottajavastuun piiriin heinäkuussa 2021. SUP-direktiivin ns. laajennettu tuottajavastuu (julkisten alueiden roskaantumisen siivous) koskee myös etäkauppaa. Ulkomaalaiset etämyyjät voivat hoitaa tuottajavastuuvelvoitteet Suomessa liittymällä tuottajayhteisöön tai nimeämällä valtuutetun edustajan hoitamaan vastuita. Mikäli etämyyjä myy SUP-tuotteita käyttäjälle Suomessa on Suomessa sijaitsevan valtuutetun edustajan nimeäminen pakollista.

Mitä tarkoitetaan kansallisella kulutuksen vähentämisellä?
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla vähennetään ”kunnianhimoisesti ja pysyvästi” tiettyjen (direktiivin liite A-osa) kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta. Toimenpiteillä on päästävä näiden tuotteiden kulutuksessa mitattavissa olevaan määrälliseen vähennykseen vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Mitä tarkoitetaan ”tarvittavilla toimenpiteillä” kulutuksen vähentämiseksi?

Toimenpiteisiin voivat kuulua mm. kansalliset kulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet, uudelleenkäytettävien vaihtoehtojen tarjoaminen, taloudelliset kannustimet (esim. ei tarjota ilmaiseksi kertakäyttöistä muovituotetta kuluttajalle), sekä tähän tarkoitukseen tehdyt sopimukset. Toimenpiteet voivat vaihdella riippuen kyseisten tuotteiden ympäristövaikutuksista niiden elinkaaren aikana, myös silloin, kun ne päätyvät roskana ympäristöön. Kaikkien toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

Jäsenmaat päättävät itse toimenpiteistään. Maaliskuussa 2022 ympäristöministeriö, Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat allekirjoittamansa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen vähentämään muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta. Lisätietoa täältä.

Mitä ongelmia liittyy SUP-direktiivin toimeenpanoon?
Suurimmat ongelmat direktiivissä liittyvät sen huonoon ja kiireellä tehtyyn valmisteluun. Tämä näkyy epäselvinä määritelminä ja ennen kaikkea komission ohjeistuksen viivästymisenä. Direktiivi hyväksyttiin kesällä 2019, mutta komission suuntaviivat SUP-tuotteiden määrittelemiseksi annettiin vasta kesäkuussa 2021. Tämä aikataulu aiheuttaa luonnollisesti valtavia haasteita toimijoille.

Tämän lisäksi direktiivi ei anna realistisia vaihtoehtoja tuotteille, joihin se kohdistaa toimenpiteitä. Kaikkea ei pysty korvaamaan uudelleenkäytettävillä pakkauksilla. On epäselvää, mitä tuotteita voidaan tulevaisuudessa käyttää erilaisen määrän muovia sisältävien tuotteiden tilalla esimerkiksi elintarvikkeiden take away -pakkaamisessa.

Mitä seuraavaksi?
SUP-tuotekiellot ja -merkintävaatimukset eivät ole ainoita yrityksiä koskevia muutoksia. Muiden SUP-direktiivin vaatimusten kansallinen toimeenpano Suomessa on loppusuoralla. Jätelakimuutoksen ja siihen liittyvien asetusmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alkuun mennessä.

Vaikuttaako SUP-direktiivi pakkaustietojen raportointiin Ringille?
Kyllä. SUP-direktiivi lisää tuottajien raportointivelvoitteita, kun SUP-vaatimusten seurantaa varten tarvitaan tietoa markkinoille saatettujen SUP-tuotteiden määristä SUP-tuoteryhmittäin. SUP-pakkausten erillinen raportointi osana pakkaustietojen vuosiraportointia Ringille käynnistyy vuonna 2024, kun raportoidaan vuoden 2023 pakkaustietoja.

Mitä tarkoittaa SUP-direktiivin ”laajennettu tuottajan vastuu”?
Laajennettu tuottajan vastuu tarkoittaa sitä, että SUP-pakkausten tuottajan maksettavaksi tulee kuntien vastuulla olevia SUP-roskien siivous-, keräys-, kuljetus- ja käsittelykustannuksia sekä SUP-direktiivin edellyttämät valistustoimet roskaantumisen vähentämiseksi ja uudelleenkäytön lisäämiseksi.

SUP-pakkausten tuottajille kustannusvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta lähtien. Vuoden 2023 kustannukset katetaan SUP-maksulla, joka laskutetaan yrityksiltä vuonna 2024.

Mikä viranomaistaho valvoo Suomessa SUP-direktiivin velvoitteiden toteutumista?
Tuotekiellot ja tuotemerkinnät: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
ylitarkastaja Kati Suomalainen, kati.suomalainen (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 124
ylitarkastaja Tiia Salamäki, tiia.salamaki (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 632

Tuottajavastuu: Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Tuomo Aunola, tuomo.aunola (at) ely-keskus.fi, p. +358 29 5036 319

Tukesille on suunniteltu myös korkkien kiinnipysymistä koskevan vaatimuksen valvontaa. Pirkanmaan ELY-keskukselle on suunniteltu muiden direktiivin vaatimusten valvontaa.

Mikä viranomaistaho neuvoo SUP-direktiiviä koskevissa asioissa?
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on valvova viranomainen koskien tuotekieltoja ja tuotemerkintöjä.
Ylitarkastaja Kati Suomalainen, kati.suomalainen (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 ja ylitarkastaja Tiia Salamäki, tiia.salamaki (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 632124

Pirkanmaan ELY-keskus on valvova viranomainen koskien SUP-direktiivissä määriteltyjä tuottajavastuita. Ylitarkastaja Tuomo Aunola, tuomo.aunola (at) ely-keskus.fi, p. +358 29 5036 319

Ympäristöministeriö valmistelee SUP-direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa.

Hallitussihteeri Jussi Kauppila, jussi.kauppila (at) gov.fi, puh. 0295 250 085

Mistä löytyy lisätietoa SUP-direktiivistä?

 

Artikkeli perustuu lokakuussa 2022 käytettävissä olevaan tietoon. SUP-direktiivin toimeenpanoon liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Rinki tekee niiden osalta tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Päivitämme tätä artikkelia. 

Päivitykset:

26.10.2022: Artikkelia päivitetty.

14.9.2021: Artikkelia päivitetty.

23.8. 2021: Tuotekiellot ja merkintävaatimukset voimaan Suomessa.

2.7.2021: SUP-direktiivin toimeenpano Suomessa viivästyy. Kesäkuun lopussa saadun tiedon mukaan valtioneuvoston asetus tulisi voimaan elokuun puolivälissä 2021 eikä 3.7.2021.