29.04.21

Kertakäyttömuovidirektiivin tuotekiellot ja vaatimukset astuivat voimaan – mikä muuttui?

Ensimmäiset kertakäyttömuovi- eli niin sanotun SUP (SUP=single-use plastic) direktiivin vaatimukset ovat astuneet voimaan. Direktiivin toimeenpanoon liittyy vielä avoimia kysymyksiä, joihin odotetaan viranomaisten linjauksia. Tässä tietopaketissa kerromme, mitä SUP-direktiivin tuotekielloista ja vaatimuksista tiedetään tällä hetkellä. Päivitämme artikkelia.

Mikä on SUP-direktiivi?
Kertakäyttömuovi 
eli SUP-direktiivillä (SUP=single-use plastic) tarkoitetaan tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevaa direktiiviä (2019/904/EU).

Mitä toimenpiteitä direktiivi edellyttää?
Tuoteryhmästä riippuen kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä ns. laajennettua tuottajavastuuta ja valistustoimenpiteitä.

Mitkä ovat direktiivin tavoitteet?
Tavoitteena on vähentää roskaantumista ympäristössä, erityisesti merialueilla, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. SUP-direktiivin alkuperäinen tarkoitus oli vastata globaaliin merien muoviroskaantumisongelmaan kohdistamalla toimia tiettyihin, rannoilta eniten löydettyihin muovituotteisiin, mutta se on laajentunut koskemaan kertakäyttötuotteita yleisesti.

Mitkä tuotteet kuuluvat SUP-direktiivin soveltamisalaan?
Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat
– tietyt kertakäyttömuovituotteet
– kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut muovituotteet
– kaikki muovia sisältävät kalastusvälineet.

Tuoteryhmät luetellaan direktiivin liitteessä. Yksittäisiä tuote-esimerkkejä on direktiivin johdannon kohdassa 12. Lisäohjeita määrittelyn tueksi löytyy myös komission suuntaviivoista.

Yksittäisten SUP-tuotteiden määrittelyyn liittyy edelleen myös avoimia kysymyksiä, joita selvitellään yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Miten SUP-direktiivi määrittelee muovin?

SUP-direktiivin (artikla 3) määritelmä: muovi on materiaali, joka koostuu REACH-asetuksessa määritellystä polymeeristä, johon on saatettu lisätä lisäaineita tai muita aineita ja joka soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi, lukuun ottamatta luonnonpolymeerejä, joita ei ole kemiallisesti muunnettu.

 

Lisätietoja myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin SUP-sivuilta

 

Mitä tuotteita SUP-direktiivi kieltää?
Direktiivin mukaan seuraavien kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille saattaminen on kielletty 23.8.2021 alkaen:
1. Vanupuikot, ruokailuvälineet, lautaset, pillit, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret, paisutetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset (astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäväksi välittömästi, syödään tavallisesta astiasta ja ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista), paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset (ml. niiden korkit ja kannet) sekä paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, ml. niiden korkit ja kannet. Poikkeuksena pillit ja vanupuikot, jotka kuuluvat lääkinnällisistä laitteista annettujen direktiivien soveltamisalaan.
2. Kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet.

SUP-direktiivin kansallinen täytäntöönpano Suomessa on viivästynyt. Tuotekiellot tulivat Suomessa voimaan vasta 23.8.2021. Tuotekiellot pantiin täytäntöön asetuksella eräistä muovituotteista.

Mitä merkintävaatimukset tarkoittavat?
Tiettyihin muovituotteisiin on merkittävä tieto, että tuote sisältää muovia.
Merkintä koostuu kuvasta (kilpikonnasymboli) ja kuvan alla olevasta tietotekstistä. Teksti on oltava kaikilla virallisilla kielillä eli Suomessa suomeksi ja ruotsiksi.

Kullekin tuoteryhmälle on oma merkintä, jolla tuotteet (juomamukit) ja pakkaukset (suodattimelliset tupakkatuotteet, tupakan suodattimet, kosteuspyyhkeet sekä terveyssiteet ja tamponit) on merkittävä. Yksityiskohtaiset ohjeet merkinnöistä löytyvät täytäntöönpanoasetuksesta.
Täytäntöönpanoasetuksessa todetaan virheellisesti, että juomamukien tarran voi asettaa mukipakkaukseen, tarra on kuitenkin laitettava itse mukiin.

Mistä merkintäpiktogrammit löytyvät?
Merkintäpiktogrammit löytyvät komission sivuilta kaikkien jäsenmaiden kielillä.

Mitä tuotteita merkintävelvoite koskee?
Merkinnät on laitettava seuraaviin tuotteisiin ja pakkauksiin:

  • Kaikkiin kertakäyttöisiin juomamukeihin, joiden valmistuksessa on käytetty muovia sekä kokonaan muovista valmistettuihin kertakäyttöisiin juomamukeihin (merkintä on painettava tai kaiverrettava itse mukiin).
  • Filtterillä varustettujen savukkeiden askeihin ja kartonkeihin. Tupakkatuotteiden yhteydessä käytettävien suodattimien kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin.
  • Kosteuspyyhkeiden (sekä henkilökohtaisen hygienian hoitoon että kotitalouskäyttöön tarkoitettujen esikostutettujen pyyhkeiden) kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin.
  • Tamponien ja terveyssiteiden kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin (pakkauksen pinta-ala yli 10 cm)

Merkintävaatimukset koskevat 23.8.2021 alkaen Suomen markkinoille saatettavia tuotteita. SUP-direktiivin kansallinen täytäntöönpano Suomessa on viivästynyt, ja tämän vuoksi merkintävaatimusten voimaantulo poikkeaa SUP-direktiivin aikataulusta). Merkintävaatimukset pantiin täytäntöön asetuksella eräistä muovituotteista

Saako kiellettävät tai merkitsemättömät tuotteet myydä loppuun?
Tuotteet, jotka on saatettu markkinoille Suomessa ennen 23.8.2021, voidaan myydä/käyttää loppuun. Varastojen myynnille ei ole asetettu takarajaa.

Markkinoille saattaminen tarkoittaa tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville Suomen markkinoilla. Asettaminen saataville markkinoilla tarkoittaa tuotteen toimittamista Suomen markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten.

Esim. kaupan yritykset saavat myydä Suomessa sekä omassa varastossa, että myymälässä olevat, sinne ennen 23.8.2021 hankkimansa (tuotteen omistus vaihtunut) kertakäyttöiset muovituotteet, joiden myynti on kertakäyttömuovidirektiivin mukaan joko kiellettyä tai niissä ei ole 23.8.2021 alkaen vaadittavaa kilpikonnamerkkiä. Myynnille ei ole määräaikaa.

Lisätietoa löytyy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin verkkosivuilta.

Suomessa viranomaiset suorittavat ensimmäisen SUP-direktiivin merkintä- ja tuotekieltovaatimuksia koskevan valvontaprojektin syksyllä 2022.

Mitä kustannuksia SUP-direktiivi aiheuttaa?
Kustannukset vaihtelevat tuoteryhmittäin. Kustannuksia aiheuttavat suorien tuotekieltojen ja kulutuksen vähentämisen ohella esim. tuotteiden merkintävaatimukset, ns. ”laajennettu tuottajavastuu” eli vaatimus vastata myös tiettyjen julkisten alueiden roskaantumiskustannuksista sekä tuotevaatimukset, kuten vaatimus muovikorkin pysymisestä kiinni juomapakkauksessa.

Onko kansainvälinen etäkauppa SUP-direktiivin vaatimusten piirissä?
Kyllä. SUP-vaatimukset (merkinnät, tuotevaatimukset jne.) koskevat myös rajat ylittävän etäkaupan kautta Suomeen päätyviä tuotteita. Suomen ulkopuolelta toimivat verkkokaupat ovat jätelain muutosten myötä tulossa pakkausten tuottajavastuun piiriin ja näin ollen SUP-direktiivin ns. laajennettu tuottajavastuu (julkisten alueiden roskaantumisen siivous) koskee myös etäkauppaa. Ulkomaalaiset etämyyjät voivat hoitaa tuottajavastuuvelvoitteet Suomessa liittymällä tuottajayhteisöön tai nimeämällä valtuutetun edustajan hoitamaan vastuita.

Mitä tarkoitetaan kansallisella kulutuksen vähentämisellä?
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla vähennetään ”kunnianhimoisesti ja pysyvästi” tiettyjen (direktiivin liite A-osa) kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta. Toimenpiteillä on päästävä näiden tuotteiden kulutuksessa mitattavissa olevaan määrälliseen vähennykseen vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Mitä tarkoitetaan ”tarvittavilla toimenpiteillä” kulutuksen vähentämiseksi?
Toimenpiteisiin voivat kuulua mm. kansalliset kulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet, uudelleenkäytettävien vaihtoehtojen tarjoaminen, taloudelliset kannustimet (esim. ei tarjota ilmaiseksi kertakäyttöistä muovituotetta kuluttajalle), sekä tähän tarkoitukseen tehdyt sopimukset. Toimenpiteet voivat vaihdella riippuen kyseisten tuotteiden ympäristövaikutuksista niiden elinkaaren aikana, myös silloin, kun ne päätyvät roskana ympäristöön. Kaikkien toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

Jäsenmaat päättävät itse toimenpiteistään. Tällä hetkellä Suomessa tarkastelun alla on toteuttaa kansallinen kulutuksen vähentäminen ensisijaisesti vapaaehtoisella Green Deal-sopimuksella.

Mitä ongelmia liittyy SUP-direktiivin toimeenpanoon?
Suurimmat ongelmat direktiivissä liittyvät sen huonoon ja kiireellä tehtyyn valmisteluun. Tämä näkyy epäselvinä määritelminä ja ennen kaikkea komission ohjeistuksen viivästymisenä. Direktiivi hyväksyttiin kesällä 2019, mutta komission suuntaviivat SUP-tuotteiden määrittelemiseksi annettiin vasta kesäkuussa 2021. Tämä aikataulu aiheuttaa luonnollisesti valtavia haasteita toimijoille.

Tämän lisäksi direktiivi ei anna realistisia vaihtoehtoja tuotteille, joihin se kohdistaa toimenpiteitä. Kaikkea ei pysty korvaamaan uudelleenkäytettävillä pakkauksilla. On epäselvää, mitä tuotteita voidaan tulevaisuudessa käyttää erilaisen määrän muovia sisältävien tuotteiden tilalla esimerkiksi elintarvikkeiden take away -pakkaamisessa.

Mitä seuraavaksi?
SUP-tuotekiellot ja -merkintävaatimukset eivät ole ainoita yrityksiä koskevia muutoksia. Muiden SUP-direktiivin vaatimusten kansallista toimeenpanoa valmistellaan Suomessa syksyn 2021 aikana. Näitä ovat esimerkiksi SUP-juomamukien ja -elintarvikepakkausten kulutuksen vähentäminen, SUP-juomapakkausten tuotevaatimukset, laajennettu tuottajan vastuu, SUP-juomapullojen erilliskeräys ja kuluttajavalistustoimet.

SUP-direktiivi lisää myös tuottajien raportointivelvoitteita, kun SUP-vaatimusten seurantaa varten tarvitaan tietoa markkinoille saatettujen SUP-tuotteiden määristä.

Mikä viranomaistaho valvoo Suomessa SUP-direktiivin velvoitteiden toteutumista?
Tuotekiellot ja tuotemerkinnät: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
Ylitarkastaja Tiia Salamäki, tiia.salamaki (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 632
ja ylitarkastaja Kati Suomalainen, kati.suomalainen (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 124

Tuottajavastuu: Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Tuomo Aunola, tuomo.aunola (at) ely-keskus.fi, p. +358 29 5036 319

Tukesille on suunniteltu myös korkkien kiinnipysymistä koskevan vaatimuksen valvontaa. Pirkanmaan ELY-keskukselle on suunniteltu muiden direktiivin vaatimusten valvontaa.

Mikä viranomaistaho neuvoo SUP-direktiiviä koskevissa asioissa?
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on valvova viranomainen koskien tuotekieltoja ja tuotemerkintöjä.
Ylitarkastaja Tiia Salamäki, tiia.salamaki (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 632 ja ylitarkastaja Kati Suomalainen, kati.suomalainen (at) tukes.fi, p. +358 29 5052 124

Pirkanmaan ELY-keskus on valvova viranomainen koskien SUP-direktiivissä määriteltyjä tuottajavastuita. Ylitarkastaja Tuomo Aunola, tuomo.aunola (at) ely-keskus.fi, p. +358 29 5036 319

Ympäristöministeriö valmistelee SUP-direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi, katariina.haavanlammi (at) ym.fi, puh. 0295 250 072

Ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto, merja.saarnilehto (at) ym.fi, puh. 0295 250 259

 

Mistä löytyy lisätietoa SUP-direktiivistä?

 

Artikkeli perustuu syyskuussa 2021 käytettävissä olevaan tietoon. SUP-direktiivin toimeenpanoon liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Rinki tekee niiden osalta tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Päivitämme tätä artikkelia. 

Päivitykset:

14.9.2021: Artikkelia päivitetty.

23.8. 2021: Tuotekiellot ja merkintävaatimukset voimaan Suomessa.

2.7.2021: SUP-direktiivin toimeenpano Suomessa viivästyy. Kesäkuun lopussa saadun tiedon mukaan valtioneuvoston asetus tulisi voimaan elokuun puolivälissä 2021 eikä 3.7.2021.