29.04.21

Kertakäyttömuovidirektiivin tuotekiellot ja vaatimukset voimaan heinäkuussa – mikä muuttuu?

Heinäkuussa 2021 astuvat voimaan ensimmäiset kertakäyttömuovi- eli niin sanotun SUP (SUP=single-use plastic) direktiivin vaatimukset. Direktiivin toimeenpanoon liittyy vielä useita avoimia kysymyksiä, joihin odotetaan viranomaisten linjauksia. Tässä tietopaketissa kerromme, mitä SUP-direktiivin tuotekielloista ja vaatimuksista tiedetään tällä hetkellä.

Mikä on SUP-direktiivi ja mitä tuotteita se koskee?
Kertakäyttömuovi
eli SUP-direktiivillä (SUP=single-use plastic) tarkoitetaan tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevaa direktiiviä (2019/904/EU). Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tietyt kertakäyttömuovituotteet, kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut muovituotteet sekä kaikki muovia sisältävät kalastusvälineet.

Mitä toimenpiteitä direktiivi edellyttää?
Tuoteryhmästä riippuen kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä ns. laajennettua tuottajavastuuta ja valistustoimenpiteitä.

Mitkä ovat direktiivin tavoitteet?
Tavoitteena on vähentää roskaantumista ympäristössä, erityisesti merialueilla, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. SUP-direktiivin alkuperäinen tarkoitus oli vastata globaaliin merien muoviroskaantumisongelmaan kohdistamalla toimia tiettyihin, rannoilta eniten löydettyihin muovituotteisiin, mutta se on laajentunut koskemaan kertakäyttötuotteita yleisesti.

Mitä tuotteita SUP-direktiivi kieltää?
Direktiivin mukaan seuraavien kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille saattaminen on kielletty 3.7.2021 alkaen:
1. Vanupuikot, ruokailuvälineet, lautaset, pillit, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret, vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset (astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäväksi välittömästi, syödään tavallisesta astiasta ja ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista), vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset (ml. niiden korkit ja kannet) sekä vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, ml. niiden korkit ja kannet. Poikkeuksena pillit ja vanupuikot, jotka kuuluvat lääkinnällisistä laitteista annettujen direktiivien soveltamisalaan.
2. Kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet.

Mitä merkintävaatimukset tarkoittavat?
Tiettyihin muovituotteisiin on merkittävä tieto, että tuote sisältää muovia. Merkintävaatimukset koskevat 3.7.2021 alkaen markkinoille saatettavia tuotteita. 3.7.2022 saakka merkinnän saa kiinnittää tuotteisiin tarrana. Merkintä koostuu kuvasta (kilpikonnasymboli) ja kuvan alla olevasta tietotekstistä. Teksti on oltava kaikilla virallisilla kielillä eli Suomessa suomeksi ja ruotsiksi.

Kullekin tuoteryhmälle on oma merkintä, jolla tuotteet (juomamukit) ja pakkaukset (suodattimelliset tupakkatuotteet, tupakan suodattimet, kosteuspyyhkeet sekä terveyssiteet ja tamponit) on merkittävä. Yksityiskohtaiset ohjeet merkinnöistä löytyvät täytäntöönpanoasetuksesta.
Täytäntöönpanoasetuksessa todetaan virheellisesti, että juomamukien tarran voi asettaa mukipakkaukseen, tarra on kuitenkin laitettava itse mukiin.

Mistä merkintäpiktogrammit löytyvät?
Merkintäpiktogrammit löytyvät komission sivuilta kaikkien jäsenmaiden kielillä. Merkintöjä, joissa tekstiosio on usealla eri kielellä, ei vielä ole valmiina. Yritysten on koostettava nämä itse.

Mitä tuotteita merkintävelvoite koskee?
Merkinnät on laitettava seuraaviin tuotteisiin ja pakkauksiin:

  • Kaikkiin kertakäyttöisiin juomamukeihin, joiden valmistuksessa on käytetty muovia sekä kokonaan muovista valmistettuihin kertakäyttöisiin juomamukeihin (merkintä on painettava tai kaiverrettava itse mukiin).
  • Filtterillä varustettujen savukkeiden askeihin ja kartonkeihin. Tupakkatuotteiden yhteydessä käytettävien suodattimien kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin.
  • Kosteuspyyhkeiden (sekä henkilökohtaisen hygienian hoitoon että kotitalouskäyttöön tarkoitettujen esikostutettujen pyyhkeiden) kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin.
  • Tamponien ja terveyssiteiden kuluttaja- ja ryhmäpakkauksiin (pakkauksen pinta-ala yli 10 cm2 )

 
Saako ennen 3.7.2021 varastossa olevat kiellettävät tai merkitsemättömät tuotteet myydä loppuun?
Kyllä. Varastossa olevat kiellettävät tai merkitsemättömät tuotteet, jotka on saatettu markkinoille ennen 3.7.2021, voidaan myydä/käyttää loppuun. Varastojen myynnille ei ole asetettu takarajaa. Markkinoille saattamisen määritelmä SUP-direktiivin yhteydessä on vielä epäselvä ja tähän odotetaan komission linjauksia.

Esim. kaupan yritykset saavat myydä Suomessa sekä omassa varastossa, että myymälässä olevat, sinne ennen 3.7.2021 hankkimansa (tuotteen omistus vaihtunut) kertakäyttöiset muovituotteet, joiden myynti on kertakäyttömuovidirektiivin mukaan joko kiellettyä tai niissä ei ole 3.7.2021 alkaen vaadittavaa kilpikonnamerkkiä. Myynnille ei ole määräaikaa.

Suomessa viranomaiset suorittavat ensimmäisen SUP-direktiivin merkintävaatimuksia koskevan valvontaprojektin syksyllä 2022.

Mitä kustannuksia SUP-direktiivi aiheuttaa?
Kustannukset vaihtelevat tuoteryhmittäin. Kustannuksia aiheuttavat suorien tuotekieltojen ja kulutuksen vähentämisen ohella esim. tuotteiden merkintävaatimukset, ns. ”laajennettu tuottajavastuu” eli vaatimus vastata myös tiettyjen julkisten alueiden roskaantumiskustannuksista sekä tuotevaatimukset, kuten vaatimus muovikorkin pysymisestä kiinni juomapakkauksessa.

Onko kansainvälinen etäkauppa SUP-direktiivin vaatimusten piirissä?
Kyllä. SUP-vaatimukset (merkinnät, tuotevaatimukset jne.) koskevat myös rajat ylittävän etäkaupan kautta Suomeen päätyviä tuotteita. Suomen ulkopuolelta toimivat verkkokaupat ovat jätelain muutosten myötä tulossa pakkausten tuottajavastuun piiriin ja näin ollen SUP-direktiivin ns. laajennettu tuottajavastuu (julkisten alueiden roskaantumisen siivous) koskee myös etäkauppaa. Ulkomaalaiset etämyyjät voivat hoitaa tuottajavastuuvelvoitteet Suomessa liittymällä tuottajayhteisöön tai nimeämällä valtuutetun edustajan hoitamaan vastuita.

Mitä tarkoitetaan kansallisella kulutuksen vähentämisellä?
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla vähennetään ”kunnianhimoisesti ja pysyvästi” tiettyjen (direktiivin liite A-osa) kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta. Toimenpiteillä on päästävä näiden tuotteiden kulutuksessa mitattavissa olevaan määrälliseen vähennykseen vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Mitä tarkoitetaan ”tarvittavilla toimenpiteillä” kulutuksen vähentämiseksi?
Toimenpiteisiin voivat kuulua mm. kansalliset kulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet, uudelleenkäytettävien vaihtoehtojen tarjoaminen, taloudelliset kannustimet (esim. ei tarjota ilmaiseksi kertakäyttöistä muovituotetta kuluttajalle), sekä tähän tarkoitukseen tehdyt sopimukset. Toimenpiteet voivat vaihdella riippuen kyseisten tuotteiden ympäristövaikutuksista niiden elinkaaren aikana, myös silloin, kun ne päätyvät roskana ympäristöön. Kaikkien toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Jäsenmaat päättävät itse toimenpiteistään. Tällä hetkellä Suomessa tarkastelun alla on toteuttaa kansallinen kulutuksen vähentäminen ensisijaisesti vapaaehtoisella Green Deal-sopimuksella.

Mitä ongelmia liittyy SUP-direktiivin toimeenpanoon?
Suurimmat ongelmat direktiivissä liittyvät sen huonoon valmisteluun. Tämä näkyy epäselvinä määritelminä ja ennen kaikkea ohjeistuksen viivästymisenä. Direktiivi hyväksyttiin kesällä 2019 ja vielä tällä hetkellä on epäselvää, miten muovi ja muovituote määritellään. Tämä aiheuttaa luonnollisesti valtavia haasteita toimijoille, ottaen huomioon, että ensimmäiset vaatimukset (tuotekiellot ja merkintävaatimukset) tulevat voimaan jo 3.7.2021.

Tämän lisäksi direktiivi ei anna realistisia vaihtoehtoja tuotteille, joihin se kohdistaa toimenpiteitä. Kaikkea ei pysty korvaamaan uudelleenkäytettävillä pakkauksilla. On epäselvää, mitä tuotteita voidaan tulevaisuudessa käyttää erilaisen määrän muovia sisältävien tuotteiden tilalla esimerkiksi elintarvikkeiden take away -pakkaamisessa.

Mistä löytyy lisätietoa SUP-direktiivistä?

Artikkeli perustuu huhtikuussa 2021 käytettävissä olevaan tietoon. SUP-direktiivin toimeenpanoon liittyy useita avoimia kysymyksiä, joihin odotetaan viranomaisten linjauksia. Päivitämme tätä artikkelia.