Miten lajitellaan juomapakkaukset, joissa on kiinteä korkki?
Moniin tuttuihin pakkauksiin, kuten mehu- ja maitotölkkeihin on tullut kiinteä korkki. Vuonna 2024 kiinteät korkit tulevat yleistymään entisestään. Miksi juomapakkauksissa on otettu käyttöön kiinteät korkit ja miten tällainen pakkaus tulisi lajitella? Lue Ringin blogi!
Monet juomapakkaajat ovat jo ottaneet pakkauksissaan käyttöönsä kiinteät korkit ja niiden määrä yleistyy tänä vuonna entisestään. Vuonna 2024 nimittäin tulee voimaan vaatimus enintään kolmen litran suuruisten juomapakkausten korkeista: jatkossa korkit eivät saa irrota pakkauksista. Mitä meidän tulisi tietää kiinteistä korkeista?
Miksi korkki pysyy juomapakkauksessa kiinni?
Korkkimuutoksen taustalla on EU:n kertakäyttömuovidirektiivi eli SUP-direktiivi. Direktiivin tavoitteena on vähentää roskaantumista ja erityisesti ympäristölle haitallisten muovien määrää. Vuonna 2021 voimaan astuneen direktiivin ensimmäinen askel oli muovisten kertakäyttöaterimien, -lautasten ja -pillien kielto. Yksi direktiivin vaatimuksista on, että muovia sisältävän juomapakkauksen muovinen korkki pysyy kiinni pakkauksessa sen käytön ajan. Korkkiuudistuksen tavoitteena on, että myös korkki päätyy juomapakkauksen mukana keräysastiaan eikä jää roskaamaan ympäristöä.
Miksi joissain pakkauksissa korkki muuttuu ja toisissa ei?
SUP-direktiivin korkkimuutos koskee muovia sisältävien enintään kolmelitraisten juomapakkausten muovikorkkeja. Tällaisia pakkauksia ovat esimerkiksi korkilliset nestekartonkitölkit, kuten maitotölkki ja muoviset juomapullot. Osa juomapakkausten valmistajista on jo alkanut ottaa uudenlaisia pakkauksia käyttöön, vaikka vaatimus kiinteistä korkeista astuu voimaan vasta heinäkuussa 2024. Siksi juomapakkauksissa on nyt erilaisia korkkeja.
Miten uudistuneet juomapakkaukset lajitellaan?
Juomapakkaukset, joissa on kiinni pysyvä korkki, lajitellaan korkkia irrottamatta samaan astiaan. Pakkaukset lajitellaan aina niiden päämateriaalin mukaan: esimerkiksi maitotölkki laitetaan korkkeineen kartonkipakkausten keräykseen. Muoviset korkit erotellaan kartonkisista pakkauksista kierrätysprosessin aikana. Kaikki pakkausmateriaali siis hyödynnetään myös jatkossa.
Mikä SUP-direktiivi?
SUP-lyhenne tulee englanninkielisestä termistä single-use plastics.
SUP-direktiivin tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää ja kertakäyttöisten muovituotteiden käytöstä johtuvaa roskaantumista sekä edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.
Direktiivin toimenpiteisiin sisältyy tiettyjen tuotteiden, kuten muovipillien tai muovia sisältävien vanupuikkojen kieltämistä.
Toimenpiteisiin kuuluu myös uudenlaisia vaatimuksia tuotteille, kuten kiinteät korkit juomapakkauksille.
SUP-tuotteiden tuottajat joutuvat jatkossa myös maksamaan markkinoille saattamistaan SUP-tuotteista erillistä SUP-maksua, jolla katetaan yleisten alueiden roskaantumisesta aiheutuvia kustannuksia.
Lisäksi tuottajien tulee viestiä kuluttajille roskaantumisen ehkäisystä esimerkiksi pakkausmerkintöjen avulla.